Mitä äänesi haluaisi kertoa sinulle? Marja Skaffarin mukaan ääni-ilmaisun harjoitteleminen voi auttaa arkisissa tilanteissa mutta myös syventää itsetuntemusta ja vapauttaa mielen lukkoja. 

Pysähdy hetkeksi ja rentouta hartiasi. Miltä tuntuisi, jos laittaisit silmäsi kiinni ja tunnustelisit, mitä äänellesi kuuluu. Mitä sen tekisi mieli tehdä juuri nyt? Haluaisiko se huokaista, haukotella tai huutaa?

”Uskon siihen, että sen sijaan, että itse ohjaisi ääntä, antaakin äänen ohjata tekemistä. Siinä voi olla oikotie itsetuntemukseen, kun oppii kuuntelemaan itseään”, Marja Skaffari, esitystaiteilija ja äänenkäytön kouluttaja, pohtii.

Skaffarista huomaa, että hän on ajatellut ääntä ja sen käyttöä hyvin paljon. Hän on kouluttautunut musiikkitetterinäyttelijäksi ja teatteri-ilmaisun ohjaajaksi, mutta nimenomaan ääni on hänelle selkeä sydämen asia ja intohimon kohde.

”Ajattelen että ääni on tavallaan sielun työkalu. Sillä voi löytää yhteyden omaan ytimeensä, jota ei aina arjessa kerkeä kuuntelemaan. Minulle on tärkeää kehollinen vapaus, koska se luo äänen vapautta ja sitä kautta myös mielen vapautta”, Skaffari kuvailee. 

Ääninäyttelemistä

Ääni on välineenä hyvin muuntautuva ja sen avulla on helppo luoda mielikuvia. Skaffari ohjaakin ensimmäistä Ahjolan ääninäyttelemiskurssia syksyllä 2022. Kurssille voi tulla kuka vain lähtötasosta riippumatta.

”Se sopii kaikille, joilla on ääni”, Skaffari naurahtaa.

Ääninäyttelemiskurssilla voi päästä kokeilemaan eri tyylilajeja ja pohtimaan, mitä yhden ihmisen äänellä voi saada aikaan. Tarkoituksena on harjoitella videoiden ja animaatioiden dubbausta sekä kokeilla erilaisten tekstien ilmaisemista. Äänen avulla kehitellään erilaisia hahmoja esimerkiksi kuvasta syntyvän mielikuvan perusteella. 

”On kiinnostavaa, miten vaikkapa kuva karhun hahmosta voi antaa aika itsestäänselvän impulssin siitä, miltä se kuulostaisi”, Skaffari sanoo.

Oma ääni on hyvin henkilökohtainen asia, ja harjoitteisiin heittäytyminen saattaa tuntua etenkin aloittelijalle haastavalta. Skaffarille onkin hyvin tärkeää ylläpitää kurssilla turvallista ilmapiiriä.

”Vaikka olisi minkälaisia harjoituksia, mitään ei pakoteta tekemään, vaan asioita voi kokeilla itseä ja ryhmää kuunnellen.”

Mielen lukkoja

Skaffari opettaa Ahjolassa myös Oman äänen löytäminen -kurssia, jolla keskitytään luovaan äänenkäyttöön. Skaffarin mukaan äänenkäyttöä kannattaa harjoitella jo arjenkin varalta: välillä tulee tilanteita, joissa pitää olla äänessä pitkään, tai vastassa voi olla vaikkapa puheen pitäminen läheisen häissä. 

Toisaalta omaan ääneen voi liittyä myös mentaalisia esteitä, joita harjoittelulla voi haastaa. 

”Useinhan äänenkäyttö ja laulaminen voivat olla hyvin latautuneita asioita, joita ei välttämättä uskalla tehdä ainakaan julkisesti. Niiden tutkiminen voi olla tosi jännittävää”, Skaffari sanoo.

Skaffari on käyttänyt omassa opetuksessaan muun muassa fyysistä hengitystyöskentelyä opiskelijoiden äänenkäytön ja laulamisen lukkojen avaamiseen.  Oloa voi helpottaa myös, jos keskittyy harjoitukseen sen sijaan, että vain kuulostelisi itseään.

”Kun heittäytyy hetkeen tai keskittyy tehtävään, voi vapautua ajattelemaan uusilla tavoilla. Se voi tehdä mahdolliseksi asioita, jotka eivät ensin tunnu siltä”, Skaffari sanoo. 

Skaffarin mukaan äänenkäytön harjoittamiseen liittyy myös filosofisempi puoli. 

”Haluan haastaa käsityksiä, joita ihmisillä on itsestään. Sitä saattaa ajatella, että minulla on tällainen ääni, ja sillä pystyy tekemään vain tätä asiaa. Ajattelen, että äänityöskentely, kuten varmasti mikä tahansa luova työskentely, avaa uusia ovia siihen, kuka sinä olet.” 

Ääni on vapautta

Skaffarin ei ole helppoa selittää, mistä hänen oma kiinnostuksensa äänityöskentelyyn lähti.  

”Mietin miten sanallistan tämän niin, etten kuulosta liian oudolta”, hän sanoo ja naurahtaa. 

”Olen käynyt aika pitkän tien liittyen omaan ääneeni.”

Skaffari on harrastanut laulua lapsesta saakka ja tullut sen kautta jo nuorena tietoiseksi äänestään: milloin vapinasta ja jännityksestä, milloin kehuista, joita hän on äänestään saanut. Ympäristön reaktiot ovat matkan varrella sekä säikäyttäneet että kannustaneet. Myöhemmin hän päätyi opiskelemaan musiikkiteatterinäyttelijäksi. 

Valmistumisen lähestyessä Skaffari kuitenkin tajusi uupuneensa musiikkiteatterin monenlaisiin vaatimuksiin ja löysi lopulta oman paikkansa esitystaiteen, näyttämöllisen improvisaation ja äänityöskentelyn puolelta. 

Hän on myös opiskellut äänenkäyttöä Ranskassa ja Puolassa. Nykyään esitystaiteilijana musiikki ja erilaiset äänikudelmat ovat merkittävä osa hänen esityksiään.  

”Kun käytän ääntäni, koen olevani vapaampi kuin missään muualla. Jos sanon, että ne ovat olleet hetkiä, jolloin olen ollut lähimpänä jumalaa, niin se on aika lähellä sitä, mikä kokemukseni on ollut. Tätä kokemusta haluaisin jakaa myös muille”, Skaffari kertoo.

”Yhä nykyäänkin ihmisillä on kokemuksia siitä, että heidän ääntään on kommentoitu ikävästi, ja he ovat ajatelleet, että ehkä minä olen sitten hiljaa. Kenenkään meistä ei kuitenkaan kuulu olla hiljaa. Äänityöskentelyssä opitaan ottamaan tilaa. Sillä voi luoda itselleen elämisen rohkeutta ja uskallusta vaikkapa puolustaa asioita, jotka ovat itselle tärkeitä.”

teksti Elina Keinänen kuvat Jaakko Suomalainen

Saukkola on yksi Ahjolan omista toimitiloista, jonka peruskorjauksen ansiosta opetus pääsee alkamaan syyslukukaudella käytännöllisissä ja nykyaikaisissa tiloissa. Tilojen uudistamisessa on huomioitu myös esteettömyys. 

Saukkolan toimitilat ovat olleet peruskorjauksessa vuoden, ja elokuussa 2022 pääsemme aloittamaan opetuksen uudistetuissa tiloissa. 

Uusien tilojen suunnittelussa on otettu huomioon käytännöllisyys, ja aiemmin hankalan pieniä tiloja on remontissa yhdistetty.

Esimerkiksi alakerrassa sijaitsevaan liikuntatilaan, eli entiseen 5-luokkaan pystyttiin lisäämään neliötä jopa kolmanneksen verran. Erilaisia liikunta-, jooga- ja tanssitunteja päästään nyt järjestämään 150 neliön salissa. Myös entinen kädentaitojen luokka ja lasityöluokka on yhdistetty suuremmaksi kädentaitojen monitoimitilaksi.

Keramiikkatilat saivat oman uunihuoneen käytävän toiselta puolelta. Aiemmin luokkatiloissa sijainneet uunit lämmittivät luokkatilaa turhankin paljon. 

Musiikkitilat on siirretty rakennuksen päätyyn: entinen Kölvin monikulttuurinen nuorisotyötila on muutettu musiikkiluokaksi, ja sen alapuolella entisen Verstaan tiloissa sijaitsee nyt tilava bänditila. 

Näiden lisäksi myös muihin tiloihin on tullut merkittäviä muutoksia, ja kaikkien tilojen pinnat on käsitelty uudelleen.

Esteettömyys huomioitu

Remontin yhteydessä on keskusteltu Tampereen kaupungin esteettömyystyöryhmän kanssa, ja työryhmän näkökulmia on hyödynnetty suunnittelussa. 

Saukkolan molempiin kerroksiin pääsee nyt invaluiskaa pitkin, ja kerroksista löytyvät myös inva-wc:t. Invaluiskiin on asennettu vastukset, jotta ne pysyvät sulina talvella. Saavutettavuus on huomioitu myös esimerkiksi seinäopasteissa.

”Esteettömyyttä on pidetty tärkeänä näkökulmana, ja se, mikä on kohtuudella ollut mahdollista, on tehty ja tehdään”, kertoo peruskorjauksen projektijohtaja Arto Juhela. 

Juhelan mukaan esteettömyyden kehittämisen lisäksi isoin peruskorjauksen mukana tullut muutos on tilojen kokonaisvaltainen ajanmukaistaminen. 

”Varustelutaso on nyt tätä päivää, samoin yleisilme, kun kaikki on laitettu ja pinnat uusittu. Tyyli on hyvin toisennäköinen kuin ennen. Iso muutos on myös opetustilojen toimivuudessa. Ennen remonttia Saukkolassa oli paljon pieniä koppeja, jotka eivät oikein kelvanneet mihinkään tai toimivat huonosti.”

Saukkolan uusiin tiloihin pääsee siis tutustumaan elokuussa syyslukukauden kurssien alkaessa. Tervetuloa!

Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus ovat meille tärkeitä, ja haluamme ottaa esteettömyyden huomioon parhaamme mukaan. Saukkolan toimitiloissa esteettömyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota vastavalmistuneen remontin yhteydessä. Valitettavasti emme voi taata esteettömyyttä kaikissa tiloissamme. Ahjolalla on myös paljon opetusta esimerkiksi Tampereen kaupungin tiloissa, joiden esteettömyyteen emme voi vaikuttaa.

Täältä löydät listauksen kaikista opetuspaikoistamme.

Alta löydät tietoa päätoimipaikkojemme tilojen esteettömyydestä:

Ahjola

  • Pyörätuolirampit: EI, mutta Kipinän kautta pääsee pyörätuolilla -1 -kerrokseen, jos kulkee Ahjolankadun mäen kautta
  • Inva-WC: EI
  • Hissi: EI
  • Vahtimestari avustaa tarvittaessa tavaroiden kantamisessa.

Saukkola

Vainionkadun puolelta esteetön kulku alakerran tiloihin: Loisto, Hohto, Huili, Virta (pukuhuoneet salin vieressä, esteetön kulku), Paja, Hehku ja Rytmi.

Sisäpihan puolelta esteetön kulku yläkerran tiloihin: Soolo, Kielo, Valo ja Vire (naisten pukuhuoneeseen esteetön kulku salin läpi, miesten pukuhuoneeseen ei esteetöntä kulkua).

Sointuun ei ole esteetöntä kulkua.

  • Pyörätuoliramppi: ON
  • Inva-WC: ON, sekä ylä- että alakerrassa.
  • Hissi: ON. Hissin käyttöön saa tarvittaessa apua vahtimestarilta.
  • Vahtimestari avustaa tarvittaessa kantamisessa.

Tampereen kansainvälinen koulu (The Finnish International School of Tampere, FISTA)

  • Esteettömyystiedot päivitetään pian.

Juhannuskylä

  • Pyörätuolilla esteetön kulku luokkiin 60 ja 63
  • Pyörätuoliramppi: ON – Huom! Pyydämme informoimaan etukäteen vahtimestaria, jotta voimme asentaa sen paikoilleen.
  • Inva-WC: ON
  • Hissi: EI
  • Vahtimestari avustaa tarvittaessa kantamisessa ja asentaa pyörätuolirampin pyynnöstä.

Seminaarisali

  • Pyörätuoliramppi:
  • Inva-WC:
  • Hissi: ON
  • Ei vahtimestaripalveluita

Welcome to Ahjola!

Ahjola Adult Education Centre provides courses and guided activities for learning and recreation for people of all ages. The Adult Education Centre is a part of Ahjola Settlement, a non-profit organization in the Tampere area. We offer courses in several areas such as arts and crafts, languages, exercise and dance, health and nature, music, creative writing and theatre. In most of our classes the teaching language is Finnish.

We also offer the largest selection of Finnish courses in the Tampere area. We organize courses in various locations as well as many online courses for people of all skill levels. We do not provide language testing, but certificates of attendance are provided on request. You may find our Finnish courses here

Ahjola Adult Education Centre also organizes courses for enhancing reading and writing skills of immigrants in Tampere area.

You can browse our whole course selection and register online here.

Contact

Customer Service (course registration and cancelling)
Available from Monday to Friday 10 am – 3 pm

toimisto@ahjola.fi or 044 553 8400

Finnish Course Counseling and Info
Available from Monday to Thursday 10 am – 2 pm.

Tuula Kivelä, Head of Language Education
tuula.kivela@ahjola.fi or 044 553 8414

Tommi Takku, Customer service
tommi.takku@ahjola.fi or 044 553 8471

Ahjolan Setlementin keskeisiin arvoihin kuuluvat yhdenvertaisuus, osallisuus ja yhtenäisyys. Tuomitsemme Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, ja osoitamme tukemme kaikille sodassa kärsineille.

Haluamme myös osoittaa tukemme kaikille Suomessa asuville venäläisille ja venäjänkielisille. Ukrainan sota ei ole heidän syytään emmekä hyväksy minkäänlaista heihin kohdistuvaa syrjintää tai rasismia.

Haluamme, että kaikilla on turvallinen olo osallistua toimintaamme, oli kyse sitten kansalaisopiston kursseista tai lapsi-, nuoriso- ja perhetyöstä. Painotamme, että jokaisella meistä on oikeus olla, toimia ja harrastaa ilman pelkoa syrjinnästä tai kiusaamisesta. Käymme aiheesta keskusteluja henkilökuntamme ja asiakkaidemme kanssa, ja meihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, mikäli havaitset syrjintää tai rasismia. Täältä löydät palautelomakkeemme. Luemme vastauksia aktiivisesti.

Kuten Setlementtiliiton aihetta koskevassa kannanotossa hyvin ilmaistaan: Jokaisen meidän tehtävä on tukea toisiamme vaikeassa tilanteessa ja omalta osaltamme lievittää kanssaihmisten ahdistusta.

Tehdään kaikki parhaamme sen eteen, että meillä on kaikilla yhdessä hyvä olla.

Päivitetty 2.11.2022

Alta löydät tietoa siitä, millaisia toimenpiteitä ja suosituksia noudatamme terveysturvallisuuden varmistamiseksi. Opetusjärjestelyt voivat muuttua, jos koronatilanne jälleen vaikeutuu.

Mitä sinä voit tehdä?

  • Mikäli tiedät altistuneesi koronavirukselle, suosi maskia kursseilla muiden suojaamiseksi.
  • Älä tule kurssille, mikäli sinulla on flunssan oireita tai epäilet itselläsi koronavirustartuntaa.
  • Halutessasi voit käyttää kasvomaskia
  • Pese kädet tai käytä käsidesiä sekä tullessasi että lähtiessäsi.
  • Suosi omia harrastusvälineitä yhteiskäytössä olevien sijaan.
  • Noudata kulloinkin voimassa olevia viranomaisohjeita ja -suosituksia.

Mitä me teemme?

  • Pienensimme osallistujamääriä kursseilla, jotta turvavälien pitäminen helpottuisi.
  • Tehostimme siivousta omissa tiloissamme.
  • Tiloissamme on saatavilla käsidesiä.
  • Tiloissamme on saatavilla kertakäyttöisiä siivousliinoja yhteiskäytössä olevien opetusvälineiden puhdistukseen.
  • Seuraamme tarkasti viranomaisohjeita ja -suosituksia ja reagoimme niihin tarvittaessa välittömästi.

Tutustu tästä kurssitarjontaamme ja ilmoittaudu!

Lue tästä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ajankohtaiset koronasuositukset.

Entisöintikursseilla hienointa on nähdä, kuinka rikkinäisestäkin esineestä voi työstää käyttökelpoisen ja kauniin. Projektiksi voi ottaa vaikkapa kirpparilta löytyneen funkkissenkin tai mummolan vanhan keinutuolin. 

Tutustu ja ilmoittaudu kädentaitojen kursseille täällä!

Kello lähestyy neljää, ja pikkuhiljaa entisöintikurssilaiset saapuvat PMK-talolle. Vielä hetken aikaa on hiljaista, mutta kun keskeneräiset huonekalut ja työvälineet nostetaan esiin, ilma täyttyy paukkeesta ja kolinasta. 

Entisöintikurssien pitkäaikainen opettaja Sirkka Haavisto kertoo, että tunnit ovat työpajamaisia ja yleensä opiskelijat jatkavat keskeneräisiä projektejaan. Haavisto neuvoo ja opastaa tarpeen mukaan. Tämän vuoksi aloittelijat ja jatkavat kurssilaiset voivat työskennellä samoilla tunneilla. 

”Noin 1930–1960-luvuille ajoittuvia esineitä työstetään eniten. Aina on työn alla esimerkiksi funkkisesineitä ja pikkutuoleja. Tuoli on tavallisin käsittelykohde”, Haavisto kertoo. 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Pitää olla riittävän romu

Asko Niemimaa on parhaillaan kunnostamassa keinutuolia ystäväpariskunnalleen. Tarkoituksena on poistaa vanha maalikerros ja tuoda esiin alla oleva puupinta. Niemimaa on käynyt entisöintitunneilla jo kuuden vuoden ajan. 

”Tämä on niin hieno homma ja Sirkka niin hyvä opettaja, että entisöintitiistait kuuluvat minulla vuosikalenteriin. Olen täällä siihen saakka, kunnes potkitaan pois”, Niemimaa kehuu.

Niemimaa käy kurssilla, koska pitää siitä, kuinka vanhalle ja räsäiselle saa annettua uuden elämän. Hän etsii kirpputoreilta entisöitäviä huonekaluja ja ottaa uusia projekteja vastaan kavereilta, jotka toivovat huonekalulle uutta ilmettä. 

”Tykkään siitä, että huonekalu on mennyt riittävän huonoksi. Ei nyt ihan palasiksi, mutta se voi kupruilla ja nitistä ja natista. Siitä tietää, että töitä riittää. Jos kaluste on hyväkuntoinen, en ota sitä, vaikka halvalla saisi.”

Uutta oppia hakemassa

Tiina Lahtiselle tämä on puolestaan ensimmäinen syksy entisöinnin parissa. Hän on aiemmin tuunaillut huonekaluja kotona. Kun hän sai käsiinsä suurikokoisen vitriinikaapin, hän totesi, etteivät omat taidot ja kotitilat riitä. 

Tällä hetkellä meneillään on kaapin vanhojen lakkapintojen poisto. Lahtinen kertoo oppineensa uutta esimerkiksi erilaisista materiaaleista: millaista käsittelyä materiaalit kestävät ja miten niitä kannattaa työstää.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tiina Lahtinen on ensimmäistä kertaa entisöintikurssilla.

”Saan täältä sitä, mitä varten tulinkin, eli apua siihen, että mitä tehdään ja miten. Se on kyllä korvaamatonta. Samalla tutustuu uusiin työvälineisiin”, Lahtinen kertoo. 

Lahtinen pohtii, että visioita uusiin töihin tuppaa tulemaan aina, kun menee kirpputorille, mutta seuraavaa projektia ei ole vielä jonossa odottamassa. Kotona pyörii tosin yksi koristeikkuna, joka kaipaisi laittamista. 

Trendit vaikuttavat

Sirkka Haavisto on opettanut Ahjolassa entisöintiä jo 25 vuotta. Hänen mukaansa sisustustrendit näkyvät tunneilla jonkin verran. 1990-luvulla oli trendinä saada puu maalien alta takaisin esiin, minkä jälkeen 2000-luvulla valkoiseksi maalaamisen villitys valtasi monet. 

Nykyään monet kurssilaiset pitävät siitä, että esineen alkuperäinen idea ja käsittely saadaan tuotua esiin. Myös kiinnostus retroesineisiin on noussut.

Millaisia esineitä tai kalusteita kannattaa entisöidä?

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Entisöintiopettaja Sirkka Haavisto vasemmalla.

”Ensinnäkin sellaisia esineitä, joilla on itselle merkitystä ja jotka haluaa säilyttää. Hyötynäkökulmasta ajatellen esimerkiksi massiivipuinen huonekalu säilyy ja säilyy, jos sen käsittelee. Kolmantena ovat design-esineet tai esineet, joilla on esimerkiksi kulttuurihistoriallista tai rahallista arvoa”, Haavisto luettelee. 

”En rupea kuitenkaan sanomaan, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Kerron kurssilaisille etukäteen, kuinka paljon työtä kaluste vaatii, mutta oppilas itse päättää, mitä tehdään”, hän huomauttaa vielä.

Haavistoa itseään viehättävät entisöinnissä esineet ja tekemisen prosessi: on hienoa nähdä, miten romusta muotoutuu jälleen kaunis käyttöesine. 

”Minulla on myös kauhean mukavia ja innostuneita opiskelijoita. Täällä on kiva työskennellä, kun ihmiset tekevät hyvillä mielin ja motivoituneina”, hän lisää.

Teksti: Elina Keinänen, Kuvat: Jaakko Suomalainen

Kaupunkimaisema antaa tanssi-inspiraatiota niin vasta-alkavalle kuin kokeneellekin tanssijalle. Tanssinopettaja ja koreografi Anniina Kumpuniemi etsii liikkeisiin ideoita ympäröivästä maailmasta ja arjesta. 

Tutustu tanssikurssitarjontaan ja ilmoittaudu täällä!

Anniina Kumpuniemen äänestä kuuluu hymy. Hän viettää lyhyttä lomaa ennen seuraavia tanssiesityksiään ja nautiskelee siitä, että kerkeää käydä arkiaamuna uimahallissa ja juoda rauhassa iltapäiväkahvia.  Korona-ajan kokoontumiskieltojen jälkeen tanssijana ja koreografina työskentelevä Kumpuniemi on innoissaan syyskauden tanssiesityksistä. 

”On ollut niin kummallista, kun esimerkiksi viime keväänä me ainoastaan striimasimme esityksiä. Tiesimme vain, että yleisö oli siellä jossakin. On ollut upeaa päästä tekemään yleisöesityksiä.”

Kumpuniemi on tanssiteatteri MD:n toiminnanjohtaja sekä ensi keväänä myös Ahjolan nykytanssin opettaja. Hän hakee inspiraatiota tanssiinsa ja koreografioihinsa ympäröivästä elämästä ja arkisistakin asioista. Samankaltaisella ajatusmaailmalla syntyi idea Nykytanssia kaupunkitilassa -kurssista, jota Kumpuniemi tulee yhdessä työryhmän kanssa opettamaan Ahjolaan keväällä 2022. 

Tanssilla taikaa kaupunkikuvaan

Kumpuniemeä viehättää ajatus siitä, miten tanssiliikkeet voivat nousta esiin ympärillä vilisevän kaupungin keskeltä. Vuonna 2015 hän toteutti tanssityöryhmän kanssa kaupunkiteoksen, jota esitettiin yhteensä 10 paikassa Tampereella ja Turussa. Siitä kehkeytyi idea Nykytanssia kaupunkitilassa -kurssiin. 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

”Hyvin yksinkertaisetkin eleet voivat nousta ja kohota kaupungin kiireestä esiin tavalla, joka on tosi kiehtova ja jopa taianomainen. Se muuttaa koko paikan virityksen”, Kumpuniemi kuvailee. 

Tanssiliikkeiden yhdistäminen ympäröivään maailmaan auttaa näkemään tuttuja paikkoja uusin silmin. Inspiraatiota liikkeisiin voi hakea esimerkiksi rakennusten, aukioiden ja puistojen muodoista ja linjoista tai tunnelmista. Näin voi huomata asioita, joita normaalisti arjessa ohittaa.  

Kumpuniemi kertoo, että tanssikurssi sopii hyvin myös vasta-alkajille, joilla ei ole kokemusta nykytanssista. Kun liikkeitä etsitään yhdessä ja mietitään ympäristön avulla, hyvin yksinkertaisillakin asioilla voidaan tehdä näyttäviä koreografioita. Esimerkiksi jo pelkkä käsikkäin jonossa kulkeminen tai pysähtyminen keskellä Hämeenkatua erottuu mielenkiintoisesti keskustan hälinässä. 

Myös kokeneemmille tanssijoille paikanvaihdos voi antaa paljon uutta ja avata silmät ympäristölle.

”Olisi tosi kiinnostavaa saada eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä kohtaamaan yhteisen asian äärellä”, Kumpuniemi pohtii.  

Ryhmävoima auttaa arasteluun

Aralle esiintyjälle ajatus kaupungin keskustassa tanssimisesta voi tuntua erikoiselta. Kumpuniemen mukaan harjoitukset aloitetaan huomaamattomissa paikoissa ja siirrytään sieltä näkyvämmille alueille. Kurssilla edetään ryhmän kiinnostuksen ja uskalluksen ehdoilla.

”Siinä on sellaista ryhmävoimaa. Kun on monta ihmistä, saa luottamusta ja tukea toisista. Kaupunkitilassa yksi ihminen ei välttämättä erotu, vaikka toki sooloileminenkin on mahdollista”, Kumpuniemi sanoo ja hymähtää. 

”Aluksi harjoitellaan menemällä ensin vaikkapa piiloon Näsinpuiston labyrinttiin, ja otetaan sitä kautta kaupunkitilaa ja liikettä haltuun.”

Mutta paraatipaikoillekin mennään?

”Kun lähdin suuntautumaan alalle ja tutustuin nykytanssiin, se vei kyllä ihan täysin mukanaan juuri sen vapauden ja monipuolisuuden vuoksi.”

”Kyllä sellainen ajatus olisi. Esimerkiksi Hämeenpuisto, Keskustori ja Hämeensilta ovat houkuttavia esiintymisareenoita. Kaupungin ja sen osien katsominen näyttämöinä on se, mitä osallistujien kanssa harjoitellaan.”

Tanssin iloa etsimässä

Kumpuniemi pohtii, että Ahjolan ja muiden vapaan sivistystyön toimijoiden tarjoamat tanssikurssit voivat toimia hyvänä matalan kynnyksen mahdollisuutena aloitella uutta lajia tai harrastaa vakavastikin. Eri-ikäiset ja -taustaiset tanssijat pääsevät kohtamaan kenties helpommin kuin tanssikouluissa. 

”Siihen ei liity sellaista statusta, että tarvitsisi olla valmiiksi taitava tai tähdätä johonkin, vaan näillä kursseilla näkyy ennemminkin harrastamisen ilo ja nautinto.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lajina nykytanssi on tyyliltään monipuolista. Se on hyvin vapaata tanssia, joka lähtee tekijöiden taidosta ja kiinnostuksesta siihen, millaista liikettä halutaan luoda. Yksinkertaisistakin liikkeistä voi muodostaa koreografioita: pohjana voivat toimia vaikkapa kävely, juoksu, kyykyt, hypyt tai loikat. 

Tanssin kipinä lähti leikistä

Kumpuniemen oma intohimo tanssimiseen syttyi jo kolmevuotiaana, kun hän pääsi hoitopaikassaan katselemaan kahden nuoren balettiharrastajan harjoittelua.

”Olin silloin todella nuori, mutta muistan pienen pieniä hetkiä siitä, kun olen ollut piilossa kulisseissa, hyppinyt salaa ja yrittänyt matkia isoja tyttöjä. Sain leikkiä heidän puvuillaan ja kärkitossuillaan. Siitä lähti roihuava kipinä, että oli pakko päästä tanssitunneille”, Kumpuniemi kertoo ja naurahtaa. 

Kumpuniemelle juuri nykytanssi on se kaikista omin laji. Lapsena hän kokeili kaikkia tanssilajeja, joita oli silloin tarjolla aina satubaletista flamencoon. Ennen tanssin opintoja Teatterikorkeakoulussa hän oli viehtynyt eniten jazz-tanssiin. 

”Kun lähdin suuntautumaan alalle ja tutustuin nykytanssiin, se vei kyllä ihan täysin mukanaan juuri sen vapauden ja monipuolisuuden vuoksi”, Kumpuniemi sanoo.

Teksti: Elina Keinänen, Kuvat: Jaakko Suomalainen

Kielitaidon avulla ulkomaanmatkasta voi saada paljon enemmän irti. Aitoon paikalliseen kulttuuriin voi päästä tutustumaan turistialueiden ulkopuolella, joilla englannin kieli ei välttämättä riitä.

Tutustu ja ilmoittaudu kielten kursseille täällä!

Matkustellessa kielen osaaminen toimii avaimena kulttuuriin. Ahjolan espanjan opettaja Cíez Gonzálezin sekä italian opettaja Katri Kuuselan mukaan kielen osaamisesta on hyötyä erityisesti, jos ei matkusta tavallisimmille turistialueille. 

Gonzálezin kokemuksen mukaan suurin osa hänen tunneillaan kävijöistä opiskelee kieltä matkailua varten tai koska joku perheenjäsenistä on espanjankielinen. Myös Kuusela vahvistaa, että samat syyt vetävät opiskelijoita italiankin tunneille. 

”Usein ihmiset ovat jo matkustaneet paljonkin Italiassa ja hoksanneet, että olisi kiva, jos osaisikin kieltä”, Kuusela sanoo.

Espanjalaissyntyinen González haluaa huomauttaa, että Espanjassa on paljon muita mielenkiintoisia ja kauniita alueita kuin esimerkiksi turistien suosimat Costa del Sol tai Kanarian saaret. Maan alueiden välillä on suuria eroja, ja niiltä löytyy monipuolisesti erilaista kulttuuria, perinteitä ja maisemia.  

”Mielestäni on vähän harmillista, jos matkustetaan aina samalle alueelle, koska Espanjalla on paljon tarjottavaa. Jos lähtee turistialueilta, ei ole itsestäänselvää, että ihmiset osaavat englantia”, González pohtii.

Kielitaidosta kiitosta

Kuusela opettaa erilaisia italian kursseja mutta on myös luotsannut Ahjolan Italian kielimatkoja, joilla on tutustuttu maahan ja samalla opiskeltu kieltä kaupunkikuvassa, kuten toreilla, puistoissa ja museoissa. Tällä hetkellä seuraavia matkoja aletaan suunnitella vasta koronatilanteen rauhoituttua.

”Ne ovat olleet yhdistelmämatkoja ihmisille, jotka haluavat suomalaisen opastuksella tutustua ja opiskella italiaa”, Kuusela kertoo.

Kuuselan ja Gonzálezin mukaan sekä Italiassa että Espanjassa paikalliset ilahtuvat siitä, jos turistit osoittavat osaavansa edes jonkin verran kieltä. 

”Italia on vähän sellainen lymyävä kieli, jota monet luulevat helpoksi, koska ääntäminen on helppoa.”

”Jos turistit puhuvat yhtään espanjaa, espanjalaiset innostuvat tosi kovasti. He saattavat kohdella ystävällisemmin ja voivat vaikka kutsua kotiinsa syömään, kun innostuvat siitä, että suomalainen puhuu heidän kieltään”, González kertoo.

Kuuselan mukaan italian tunneilla opetellaan myös tapakulttuuria, mikä voi tehdä matkustamisesta mukavampaa.

”Alkeistasolla puhutaan käytännöistä, kuten miten vaikkapa ravintolassa toimitaan. Esimerkiksi on hyvä tietää, että jos tilaat pihvin, niin lautasella on sitten pelkkä pihvi, jolle pitää erikseen osata tilata lisukkeita. Italiassa myös kohteliaisuus ja ihmisten tervehtiminen on tärkeää, samoin pienet small talk -fraasit sekä teitittelyt.”

”Lymyävä kieli”

Italian kielessä helpointa on Kuuselan mukaan ääntäminen, koska se sopii suomalaiseen suuhun. 

”Italia on vähän sellainen lymyävä kieli, jota monet luulevat helpoksi, koska ääntäminen on helppoa. Kuitenkin italiassa on melko paljon taivuttamista ja ulkoa opettelua”, Kuusela selittää. 

Gonzálezin mukaan suomalaisille helpointa espanjan kielen opettelussa on yleensä sanasto. Sen sijaan verbien taivutuksia joudutaan usein harjoittelemaan pitkään.

Kuusela on viihtynyt Ahjolassa opettajana jo yli 20 vuotta. Joskus häneltä on kysytty, eikö hän kyllästy opettamaan toistuvasti alkeita. 

”Uudet opiskelijat innostavat, vaikka olenkin opettanut samoja asioita monta kertaa vuosien varrella. Pidän siitä, kun ihmiset innostuvat ja hoksaavat oppineensa”, Kuusela summaa. 

Teksti: Elina Keinänen, Kuva: Katri Kuusela

Päivi Huuskonen (KM) aloittaa Ahjolan Setlementin toiminnanjohtajana 1.10.2021 Arto Juhelan siirtyessä eläkkeelle.

Päivillä on pitkä kokemus järjestöalan johto- ja kehittämistehtävistä. Ahjolaan hän siirtyy Aspa-säätiön kehitysjohtajan tehtävästä.

”Setlementtiarvot, rohkeus ja luottamus, paikallisuus ja yhteisöllisyys sekä yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus ovat minulle henkilökohtaisesti merkityksellisiä ja perusta työlle. Vahvat juuret ja monipuolisesti eri-ikäisten tamperelaisten hyvinvointia ja osaamista edistävä toiminta ovat Ahjolan vahvuuksia nyt ja tulevaisuudessa. Ryhdyn hyvällä sykkeellä yhdessä luottamushenkilöiden, jäsenistön, henkilöstön ja kumppaneiden kanssa luotsaamaan Ahjolaa.”

Tavoitat Päivin 1.10. alkaen sähköpostilla paivi.huuskonen@ahjola.fi ja puhelimitse 044 553 8402.

Kuva: Päivi Huuskonen