Ahjolan kansalaisopistossa on voinut opiskella opintopistekursseilla viime syksystä alkaen. Suoritetuista opinnoista opiskelija saa merkinnän Oma Opintopolku -palveluun. Kansalaisopistojen kursseilta saatuja opintopisteitä voi hyödyntää työelämässä tai jatko-opinnoissa.

Ahjolassa voi tällä hetkellä opiskella suomen, heprean, portugalin ja englannin kielen sekä sukututkimuksen ja digiosaamisen opintopistekursseilla. Tämän lisäksi on tarjolla pienyrittäjille suunnattuja opintopistekursseja digitaidoista. Voit lukea Digitaitoja pienyrittäjille -hankkeesta lisää täältä.

Kursseja järjestetään sekä lähi- että etäopetuksena. Heprean, portugalin ja suomen kielen kursseja pidetään verkkokursseina. Kurssikuvauksissa kerrotaan kurssin sisällöstä ja tavoitteista.

Koulutuspäällikkö Tuula Kivelä suunnittelee ja kehittää Ahjolan opintopistekursseja kollegansa koulutuspäällikkö Marke Mäkisen kanssa. Ahjolassa on mahdollista suorittaa yksittäisiä opintopistekursseja ja tehdä niiden avulla omaa osaamista näkyväksi.

”Opintopistekurssien suorittaminen kansalaisopistossa on mahdollista kaikille. Opiskeluun ei tarvita tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa”, Kivelä kertoo.

Ensi syksyksi on suunnitteilla myös uusia opintopistekursseja. Kurssitarjonta julkaistaan Ahjolan verkkokaupassa kesäkuun alussa ja ilmoittuminen alkaa 15.6.

Opintopistekurssien arviointi tapahtuu tunneilla

Kivelän mukaan opintopistekurssien arviointiin liittyvät asiat kiinnostavat sekä opiskelijoita että opettajia. Kansalaisopistossa suoritusta ei mitata kokeen avulla, vaan arviointi tapahtuu tuntityöskentelyn aikana. Kursseista ei anneta arvosanaa, vaan ne arvioidaan hyväksytty/hylätty-asteikolla. Opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän Oma Opintopolku -palveluun.

Koulutuspäällikkö Tuula Kivelä suunnittelee ja kehittää opintopistekursseja Ahjolassa.

Ahjolassa opiskellaan myönteisessä ja oppimista tukevassa ilmapiirissä.

”Suoritusmerkintä tukee omaa osaamista ja sen tavoittelu voi ryhdistää opiskeluja. Myös omaksi iloksi hankittu suoritusmerkintä voi olla monelle tärkeä”, Kivelä sanoo.

Opintopistekursseista kerätään opiskelijapalautetta, jonka pohjalta kursseja kehitetään. Pääosa palautteesta saadaan kurssien päätyttyä tänä keväänä.

Opintopistekursseja kehitetään kahden hankkeen avulla

Osaamisperusteisuutta Ahjolaan -hankkeen avulla luodaan toimintamallit ja käytännöt, joiden perusteella opintopistekursseja suunnitellaan ja tarjotaan.

”Tavoitteena on luoda Ahjolaan käytänteet ja prosessit, joiden avulla voimme tarjota ja toteuttaa opintopistekursseja opiskelijoillemme. Tähän sisältyy mm. ohjeiden luomista henkilöstölle, perehdyttämistä ja koulutusta, kurssien suunnittelua sekä asiakaspalveluun liittyviä asioita”, Kivelä kertoo.

Toinen opintopistekurssien kehittämiseen liittyvä hanke on Priima Pirkanmaa – Osaamisperusteisuutta kehittämässä, jonka avulla luodaan erilaisia koulutusmalleja henkilöstön osaamisen parantamiseksi.

”Koulutamme Priima Pirkanmaa -hankkeen avulla Ahjolan henkilökuntaa kuten koulutuspäälliköitä, opettajia ja asiakaspalvelun henkilöstöä.”

Ammattitaitoiset opettajat ovat ykkösasia

Opintopistekurssien järjestäminen on kansalaisopistoissa uutta. Vuonna 2021 tehtiin lakiuudistus, jonka myötä opintopistekurssien tarjoaminen kansalaisopistoissa on ollut mahdollista.

Priima Pirkanmaa -hankkeen kautta on järjestetty opettajille erilaisia webinaareja ja työpajoja opintopistekurssien suunnitteluun ja toteutukseen liittyen. Kivelän mukaan opettajalta vaaditaan opintopistekurssien suunnittelussa omaa innostusta ja motivaatiota.

”Opettajalta itseltä vaaditaan innostusta lähteä mukaan uudenlaiseen toimintaan. Opettajan pitää myös kouluttautua ja perehtyä uusiin ohjeisiin ja toimintatapoihin”, Kivelä kertoo.

Tällä hetkellä Ahjolassa voi suorittaa opintopistekursseja kielissä, digiosaamisessa ja sukututkimuksessa.

Ahjolassa opettajien ammattitaito on tärkeä asia.

”Hyvät ja motivoituneet opettajat ovat meillä ykkösasia, koska he suunnittelevat ja opettavat kursseja.”

Tulevaisuuden tavoitteena on oppilaitosyhteistyö

Kivelä toivoo, että toimintamallit opintopistekurssien osalta vakiintuvat ja selkeytyvät seuraavan viiden vuoden aikana.

”Uskon, että viiden vuoden päästä opintopistekursseista on tullut pysyvä osa Ahjolan toimintaa. Toivon myös, että opintopistekursseja on tarjolla useammalta ainealueelta ”, Kivelä kertoo.

Ahjolan vahvuuksia ovat ammattitaitoiset opettajat sekä monipuolinen ja laaja kurssitarjonta. Tulevaisuuden tavoitteena on myös kartoittaa sekä rakentaa opintopistekursseihin liittyvää oppilaitosyhteistyötä Pirkanmaalla.

”Kehitystyö ei tapahdu pienessä hetkessä, vaan pitkällä aikajänteellä. Tavoitteena ovat yhteistyö oppilaitosten kanssa, ja että tulevaisuudessakin opiskelijat tulisivat innokkaasti meille suorittamaan opintopistekursseja ja saamaan opintopisteitä niistä”, Kivelä sanoo lopuksi.

Teksti Katja Hiisilä

Kuvat Usva Torkki

Kielten opiskelu kansalaisopistossa on usein rennompaa ja harrastusmaisempaa kuin mihin koulun penkillä on totuttu. Ahjolan kielten kursseilla voi kuitenkin kehittyä sujuvaksikin puhujaksi.

Vielä neljä vuotta sitten Suomeen muuttaessaan saksalainen Robert Stark ei osannut sanaakaan suomea. Nykyään kieli luonnistuu niin nopealla tempolla, että kuunnellessa on välillä vaikea pysyä perässä. 

”Ymmärrän varmaankin 97 prosenttia suomenkielisestä puheesta, ja pysyn jo mukana äidinkielisten keskustelussa. Suomen kursseilla on ollut kiva kuulla erilaisia taustatarinoita ja tavata ihmisiä. Kursseilla on aina sellainen meininki, että ainakin kärsimme yhdessä tämän hankalan kielen kanssa”, Stark sanoo ja naurahtaa.

Stark on opiskellut kieltä Ahjolassa koko Suomessa asumisensa ajan. Hänelle kielen opiskelussa yksi tärkeimmistä asioista on se, että opettaja osaa selittää suomen kielen kummallisuuksia.

”Suomen kielioppi on aika monimutkaista, eivätkä suomalaiset automaattisesti osaa selittää, miksi jokin asia sanotaan niin kuin sanotaan. Esimerkiksi Ahjolassa Nora Kauszin opetus on tosi hyvää, koska hän on itsekin muuttanut tänne ja oppinut suomen aikuisiällä.”

Miksi kieliä opiskellaan

Ahjolan kielten koulutuspäällikkö Tuula Kivelän mukaan kansalaisopiston opiskelijoilla on erilaisia syitä lähteä opiskelemaan kieliä. Päätavoitteena on kuitenkin hankkia kielitaitoa, jolla on käyttöä. Tämä näkyy sekä suomen kielen että vieraiden kielten kursseilla. 

Suuri osa vieraiden kielten opiskelijoista haluaa kehittää kielitaitoa matkailua varten. Toinen yleinen syy kursseille hakeutumiseen on se, että suvussa on ulkomaalainen perheenjäsen, jonka kanssa halutaan pystyä keskustelemaan. Iäkkäämmille opiskelijoille kurssit voivat taas tuoda rytmiä ja sosiaalisuutta arkeen.

Kielten opiskelu kansalaisopistossa on usein harrastusmaisempaa kuin mitä ehkä voisi olettaa. Esimerkiksi kotitehtävien ja osallistumistahdin suhteen ei ole samanlaisia vaatimuksia, joihin monet ovat tottuneet. 

”Kielelliset oppimistavoitteet eivät ole erilaisia, mutta se on merkittävä ero, että Ahjolassa me teemme vapaata sivistystyötä, emmekä vaadi opiskelijalta mitään. Emme hänen persoonastaan, opiskeluvalmiuksistaan eikä siitä, kuinka paljon tekee hommia”, Kivelä kuvailee.

Leikki purkaa huonoja muistoja

Etenkin joillekin iäkkäämmille opiskelijoille on saattanut koulumuistojen pohjalta muodostua itsestään käsitys huonona kielenoppijana. Tämä voi nostaa kynnystä hakeutua kielikurssille, vaikka oppimishalua olisikin.  

”Tämä on lempiaiheeni”, Kivelä sanoo.

”Siitä on tehty paljonkin tutkimuksia, että jos oppimistilanteissa ei ole stressiä, se mahdollistaa oppimisen. On helpompaa oppia ilon, hassuttelun ja leikin kautta. Jos ihminen taas on traumatisoitunut kielen opiskelusta ja jokin muistuttaa siitä tai nostaa stressitasoa, niin oppi ei mene läpi riippumatta siitä, mitä opettaja tekee.”

Tämän vuoksi Ahjolan kielten kursseilla saatetaan opetella kieltä esimerkiksi erilaisten pelien, laulun ja ryhmäharjoitusten kautta. 

”Vaikka menetelmät tuntuisivat jonkun mielestä huuhaalta, niin leikkimäisyys itse asiassa edistää oppimista”, Kivelä täsmentää. 

Ryhmästä apua oppimiseen

Suomen kielen kursseille osallistuu ihmisiä maailman eri kolkista. Robert Stark on saanut opiskeluryhmästä voimaa vaikean kielen selättämiseen. 

”Kurssilaisilla on yleensä vähän sellainen ajatus, että nooh, taas ollaan täällä. Tämä on edelleen aika vaikea kieli. Nauramme sille omalle kohtalolle, että nyt yritetään oppia tämä. Minusta se oli aina mukavaa.”

Stark käy tällä hetkellä Ahjolassa B2.2.-tasoisella suomen kielen kurssilla, mikä osoittaa lähes natiivia kielitaitoa. Hänellä on suomalaisille vinkki. 

”Se on edelleen vähän vaikeaa suomalaisille ymmärtää, että ihmiset oppivat kieliä ja siinä on erilaisia tasoja. Ajatellaan, että on vain kaksi vaihtoehtoa, että joko ei osata suomea ollenkaan tai sitä osataan puhua kuin äidinkieltä. Suomea opettelevalle ei silloin kannata puhua englantia, vaan voi yrittää puhua vähän hitaammin ja selittää sanoja suomeksi.”

teksti Elina Keinänen, kuva Unsplash

Kielitaidon avulla ulkomaanmatkasta voi saada paljon enemmän irti. Aitoon paikalliseen kulttuuriin voi päästä tutustumaan turistialueiden ulkopuolella, joilla englannin kieli ei välttämättä riitä.

Tutustu ja ilmoittaudu kielten kursseille täällä!

Matkustellessa kielen osaaminen toimii avaimena kulttuuriin. Ahjolan espanjan opettaja Cíez Gonzálezin sekä italian opettaja Katri Kuuselan mukaan kielen osaamisesta on hyötyä erityisesti, jos ei matkusta tavallisimmille turistialueille. 

Gonzálezin kokemuksen mukaan suurin osa hänen tunneillaan kävijöistä opiskelee kieltä matkailua varten tai koska joku perheenjäsenistä on espanjankielinen. Myös Kuusela vahvistaa, että samat syyt vetävät opiskelijoita italiankin tunneille. 

”Usein ihmiset ovat jo matkustaneet paljonkin Italiassa ja hoksanneet, että olisi kiva, jos osaisikin kieltä”, Kuusela sanoo.

Espanjalaissyntyinen González haluaa huomauttaa, että Espanjassa on paljon muita mielenkiintoisia ja kauniita alueita kuin esimerkiksi turistien suosimat Costa del Sol tai Kanarian saaret. Maan alueiden välillä on suuria eroja, ja niiltä löytyy monipuolisesti erilaista kulttuuria, perinteitä ja maisemia.  

”Mielestäni on vähän harmillista, jos matkustetaan aina samalle alueelle, koska Espanjalla on paljon tarjottavaa. Jos lähtee turistialueilta, ei ole itsestäänselvää, että ihmiset osaavat englantia”, González pohtii.

Kielitaidosta kiitosta

Kuusela opettaa erilaisia italian kursseja mutta on myös luotsannut Ahjolan Italian kielimatkoja, joilla on tutustuttu maahan ja samalla opiskeltu kieltä kaupunkikuvassa, kuten toreilla, puistoissa ja museoissa. Tällä hetkellä seuraavia matkoja aletaan suunnitella vasta koronatilanteen rauhoituttua.

”Ne ovat olleet yhdistelmämatkoja ihmisille, jotka haluavat suomalaisen opastuksella tutustua ja opiskella italiaa”, Kuusela kertoo.

Kuuselan ja Gonzálezin mukaan sekä Italiassa että Espanjassa paikalliset ilahtuvat siitä, jos turistit osoittavat osaavansa edes jonkin verran kieltä. 

”Italia on vähän sellainen lymyävä kieli, jota monet luulevat helpoksi, koska ääntäminen on helppoa.”

”Jos turistit puhuvat yhtään espanjaa, espanjalaiset innostuvat tosi kovasti. He saattavat kohdella ystävällisemmin ja voivat vaikka kutsua kotiinsa syömään, kun innostuvat siitä, että suomalainen puhuu heidän kieltään”, González kertoo.

Kuuselan mukaan italian tunneilla opetellaan myös tapakulttuuria, mikä voi tehdä matkustamisesta mukavampaa.

”Alkeistasolla puhutaan käytännöistä, kuten miten vaikkapa ravintolassa toimitaan. Esimerkiksi on hyvä tietää, että jos tilaat pihvin, niin lautasella on sitten pelkkä pihvi, jolle pitää erikseen osata tilata lisukkeita. Italiassa myös kohteliaisuus ja ihmisten tervehtiminen on tärkeää, samoin pienet small talk -fraasit sekä teitittelyt.”

”Lymyävä kieli”

Italian kielessä helpointa on Kuuselan mukaan ääntäminen, koska se sopii suomalaiseen suuhun. 

”Italia on vähän sellainen lymyävä kieli, jota monet luulevat helpoksi, koska ääntäminen on helppoa. Kuitenkin italiassa on melko paljon taivuttamista ja ulkoa opettelua”, Kuusela selittää. 

Gonzálezin mukaan suomalaisille helpointa espanjan kielen opettelussa on yleensä sanasto. Sen sijaan verbien taivutuksia joudutaan usein harjoittelemaan pitkään.

Kuusela on viihtynyt Ahjolassa opettajana jo yli 20 vuotta. Joskus häneltä on kysytty, eikö hän kyllästy opettamaan toistuvasti alkeita. 

”Uudet opiskelijat innostavat, vaikka olenkin opettanut samoja asioita monta kertaa vuosien varrella. Pidän siitä, kun ihmiset innostuvat ja hoksaavat oppineensa”, Kuusela summaa. 

Teksti: Elina Keinänen, Kuva: Katri Kuusela