Ilmoittautuminen kevään 2024 kursseille alkaa 7.12. klo 10. Voit ilmoittautua joko Ahjolan verkkokaupassa tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme puhelimitse (p. 044 553 8400) tai sähköpostitse (toimisto@ahjola.fi) ma-pe klo 10-15. Toimistomme Pispalassa palvelee asiakkaita ti-to klo 10-15. Asiakaspalvelu on kokonaan suljettu vko:lla 51 & 52.

Kevään koko kurssitarjonta julkaistaan verkkokaupassa 1.12! Tervetuloa mukaan harrastamaan, opiskelemaan ja oppimaan!

Syyslukukauden ilmoittautuminen koko lukuvuoden kestäville kursseille päättyy 31.10.  Ahjolan kurssitarjonnata löydät lukuisia lyhytkursseja, joille voit ilmoittautua läpi vuoden!

Ahjolan kansalaisopistossa on voinut opiskella opintopistekursseilla viime syksystä alkaen. Suoritetuista opinnoista opiskelija saa merkinnän Oma Opintopolku -palveluun. Kansalaisopistojen kursseilta saatuja opintopisteitä voi hyödyntää työelämässä tai jatko-opinnoissa.

Ahjolassa voi tällä hetkellä opiskella suomen, heprean, portugalin ja englannin kielen sekä sukututkimuksen ja digiosaamisen opintopistekursseilla. Tämän lisäksi on tarjolla pienyrittäjille suunnattuja opintopistekursseja digitaidoista. Voit lukea Digitaitoja pienyrittäjille -hankkeesta lisää täältä.

Kursseja järjestetään sekä lähi- että etäopetuksena. Heprean, portugalin ja suomen kielen kursseja pidetään verkkokursseina. Kurssikuvauksissa kerrotaan kurssin sisällöstä ja tavoitteista.

Koulutuspäällikkö Tuula Kivelä suunnittelee ja kehittää Ahjolan opintopistekursseja kollegansa koulutuspäällikkö Marke Mäkisen kanssa. Ahjolassa on mahdollista suorittaa yksittäisiä opintopistekursseja ja tehdä niiden avulla omaa osaamista näkyväksi.

”Opintopistekurssien suorittaminen kansalaisopistossa on mahdollista kaikille. Opiskeluun ei tarvita tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa”, Kivelä kertoo.

Ensi syksyksi on suunnitteilla myös uusia opintopistekursseja. Kurssitarjonta julkaistaan Ahjolan verkkokaupassa kesäkuun alussa ja ilmoittuminen alkaa 15.6.

Opintopistekurssien arviointi tapahtuu tunneilla

Kivelän mukaan opintopistekurssien arviointiin liittyvät asiat kiinnostavat sekä opiskelijoita että opettajia. Kansalaisopistossa suoritusta ei mitata kokeen avulla, vaan arviointi tapahtuu tuntityöskentelyn aikana. Kursseista ei anneta arvosanaa, vaan ne arvioidaan hyväksytty/hylätty-asteikolla. Opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän Oma Opintopolku -palveluun.

Koulutuspäällikkö Tuula Kivelä suunnittelee ja kehittää opintopistekursseja Ahjolassa.

Ahjolassa opiskellaan myönteisessä ja oppimista tukevassa ilmapiirissä.

”Suoritusmerkintä tukee omaa osaamista ja sen tavoittelu voi ryhdistää opiskeluja. Myös omaksi iloksi hankittu suoritusmerkintä voi olla monelle tärkeä”, Kivelä sanoo.

Opintopistekursseista kerätään opiskelijapalautetta, jonka pohjalta kursseja kehitetään. Pääosa palautteesta saadaan kurssien päätyttyä tänä keväänä.

Opintopistekursseja kehitetään kahden hankkeen avulla

Osaamisperusteisuutta Ahjolaan -hankkeen avulla luodaan toimintamallit ja käytännöt, joiden perusteella opintopistekursseja suunnitellaan ja tarjotaan.

”Tavoitteena on luoda Ahjolaan käytänteet ja prosessit, joiden avulla voimme tarjota ja toteuttaa opintopistekursseja opiskelijoillemme. Tähän sisältyy mm. ohjeiden luomista henkilöstölle, perehdyttämistä ja koulutusta, kurssien suunnittelua sekä asiakaspalveluun liittyviä asioita”, Kivelä kertoo.

Toinen opintopistekurssien kehittämiseen liittyvä hanke on Priima Pirkanmaa – Osaamisperusteisuutta kehittämässä, jonka avulla luodaan erilaisia koulutusmalleja henkilöstön osaamisen parantamiseksi.

”Koulutamme Priima Pirkanmaa -hankkeen avulla Ahjolan henkilökuntaa kuten koulutuspäälliköitä, opettajia ja asiakaspalvelun henkilöstöä.”

Ammattitaitoiset opettajat ovat ykkösasia

Opintopistekurssien järjestäminen on kansalaisopistoissa uutta. Vuonna 2021 tehtiin lakiuudistus, jonka myötä opintopistekurssien tarjoaminen kansalaisopistoissa on ollut mahdollista.

Priima Pirkanmaa -hankkeen kautta on järjestetty opettajille erilaisia webinaareja ja työpajoja opintopistekurssien suunnitteluun ja toteutukseen liittyen. Kivelän mukaan opettajalta vaaditaan opintopistekurssien suunnittelussa omaa innostusta ja motivaatiota.

”Opettajalta itseltä vaaditaan innostusta lähteä mukaan uudenlaiseen toimintaan. Opettajan pitää myös kouluttautua ja perehtyä uusiin ohjeisiin ja toimintatapoihin”, Kivelä kertoo.

Tällä hetkellä Ahjolassa voi suorittaa opintopistekursseja kielissä, digiosaamisessa ja sukututkimuksessa.

Ahjolassa opettajien ammattitaito on tärkeä asia.

”Hyvät ja motivoituneet opettajat ovat meillä ykkösasia, koska he suunnittelevat ja opettavat kursseja.”

Tulevaisuuden tavoitteena on oppilaitosyhteistyö

Kivelä toivoo, että toimintamallit opintopistekurssien osalta vakiintuvat ja selkeytyvät seuraavan viiden vuoden aikana.

”Uskon, että viiden vuoden päästä opintopistekursseista on tullut pysyvä osa Ahjolan toimintaa. Toivon myös, että opintopistekursseja on tarjolla useammalta ainealueelta ”, Kivelä kertoo.

Ahjolan vahvuuksia ovat ammattitaitoiset opettajat sekä monipuolinen ja laaja kurssitarjonta. Tulevaisuuden tavoitteena on myös kartoittaa sekä rakentaa opintopistekursseihin liittyvää oppilaitosyhteistyötä Pirkanmaalla.

”Kehitystyö ei tapahdu pienessä hetkessä, vaan pitkällä aikajänteellä. Tavoitteena ovat yhteistyö oppilaitosten kanssa, ja että tulevaisuudessakin opiskelijat tulisivat innokkaasti meille suorittamaan opintopistekursseja ja saamaan opintopisteitä niistä”, Kivelä sanoo lopuksi.

Teksti Katja Hiisilä

Kuvat Usva Torkki

Ahjola tarjoaa maksutonta ja käytännönläheistä digitaitojen koulutusta Tampereen seudun pien- ja yksinyrittäjille. Yrittäjät oppivat käyttämään uusia teknologioita ja digipalveluja sekä saavat rohkeutta hyödyntää taitoja työssään. 

Ahjolan hankekoordinaattori Irma Silvennoisen mukaan Digitaitoja pienyrittäjille -hankkeella vastataan osallistujien tarpeisiin.

”Digikoulutus lähtee alkeista ja on käytännönläheistä. Tarvittaessa järjestämme myös yksilöohjausta”, Silvennoinen kertoo.

Koulutus on suunnattu Tampereen seudun pien- ja yksinyrittäjille toimialasta riippumatta. Koulutuksen jälkeen yrittäjällä on osaamista ja varmuutta käyttää erilaisia digipalveluita ja teknologioita omassa työssään.

”Perustaitojen osaaminen säästää aikaa, tehostaa työskentelyä ja helpottaa jatkokoulutuksiin hakeutumista. Monelle digimaailman asiat tuottavat stressiä, joten omien taitojen karttuminen voi lisätä myös hyvinvointia”, Silvennoinen toteaa.

Kurssisisällöissä on huomioitu yrittäjien toiveet

Koulutuksen sisältö on suunniteltu yrittäjille tehtyjen kyselyjen pohjalta. Opetuksessa huomioidaan yksilöllisyys. Kursseja järjestetään sekä lähi- että etäopetuksena, ja yrittäjä voi osallistua yhdelle tai halutessaan useammalle kurssille.

Ahjola järjestää keväällä 2023 kuusi lyhytkurssia: Digiperustaidot haltuun, Etätyöskentely ja -kokoukset haltuun, Löydytkö verkossa? Perusasiat kuntoon Googlessa, Kuvia ja videoita kännykällä, Painotuotteita ja somesisältöä Canvalla sekä Facebook ja Instagram, alkeet yrittäjälle.

Kurssit kokoontuvat kolmesta viiteen kertaan riippuen kurssisisällöstä.

”Kursseista on mahdollisuus saada myös opintopisteitä, ja niitä voi hyödyntää vaikkapa jatko-opinnoissa ”, Silvennoinen kertoo.

Kuvassa Silvennoinen ratkoo etäkokoustamiseen liittyviä pulmia yhdessä Ari Järvisen kanssa Digitaitoja pienyrittäjille -hankkeen kurssilla.

Kevään kursseille on joitakin vapaita paikkoja jäljellä. Täysille kursseille kannattaa ilmoittautua varasijalle. Syksyn uudet kurssit julkaistaan kesäkuussa ja ilmoittautuminen niihin alkaa elokuussa.

Ajankohtaista tietoa hankkeen kuulumisista saa Ahjolan verkkosivuilta, sosiaalisen median kanavista tai tilaamalla uutiskirjeen.

Osaamattomuudelle pitää antaa tilaa

Digi- ja väestövirasto julkaisi joulukuussa 2022 Digitaitoraportin, joka käsittelee digiosaamisen tilaa Suomessa.

”Raportin teemana on digirohkeus. Digirohkeus tarkoittaa siis itseluottamusta, jonka avulla ihminen uskaltaa ottaa käyttöön uusia digitaalisia laitteita ja palveluja”, Silvennoinen kertoo.

Silvennoisen mukaan raportista nousi esille myös ajatus siitä, että osaamattomuudelle pitää antaa tilaa. Yrittäjän näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että kannattaa varata aikaa oman osaamisensa kehittämiseen, jotta toiminta olisi kannattavaa tulevaisuudessakin.

Irma Silvennoinen koordinoi Digitaitoja pienyrittäjille -hanketta.

”Yrittäjät, jotka pystyvät käyttämään sujuvasti digitaalisia työvälineitä, alustoja ja markkinointikeinoja ovat etulyöntiasemassa. Ahjolan kurssit tarjoavat ratkaisua juuri tähän asiaan. Jos yrittäjä kokee tarvitsevansa peruskoulutusta, meiltä voi kysyä voimmeko me auttaa”, Silvennoinen sanoo.

Digitaitoja pienyrittäjille -koulutushanke jatkuu vuoden 2024 loppuun

”Hankkeen päätavoitteena on parantaa yksin- ja pienyrittäjien digiperustaitoja. Järjestämämme koulutus on maksutonta. Toinen tavoite on luoda koulutusmalli, joka helpottaa vastaavien koulutusten järjestämistä Ahjolassa ja muissa oppilaitoksissa”, Silvennoinen kertoo.

Koulutuksen rahoituksen on myöntänyt Jotpa (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus). Jotpa edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Sen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Lisätietoja Digitaitoja pienyrittäjille -koulutuksista:
Hankekoordinaattori Irma Silvennoinen
irma.silvennoinen(at)ahjola.fi, puh. 044 5538 503

Lähteet: Digi- ja väestövirasto Digitaitoraportti

Teksti Katja Hiisilä
Kuvat Usva Torkki

Kielten opiskelu kansalaisopistossa on usein rennompaa ja harrastusmaisempaa kuin mihin koulun penkillä on totuttu. Ahjolan kielten kursseilla voi kuitenkin kehittyä sujuvaksikin puhujaksi.

Vielä neljä vuotta sitten Suomeen muuttaessaan saksalainen Robert Stark ei osannut sanaakaan suomea. Nykyään kieli luonnistuu niin nopealla tempolla, että kuunnellessa on välillä vaikea pysyä perässä. 

”Ymmärrän varmaankin 97 prosenttia suomenkielisestä puheesta, ja pysyn jo mukana äidinkielisten keskustelussa. Suomen kursseilla on ollut kiva kuulla erilaisia taustatarinoita ja tavata ihmisiä. Kursseilla on aina sellainen meininki, että ainakin kärsimme yhdessä tämän hankalan kielen kanssa”, Stark sanoo ja naurahtaa.

Stark on opiskellut kieltä Ahjolassa koko Suomessa asumisensa ajan. Hänelle kielen opiskelussa yksi tärkeimmistä asioista on se, että opettaja osaa selittää suomen kielen kummallisuuksia.

”Suomen kielioppi on aika monimutkaista, eivätkä suomalaiset automaattisesti osaa selittää, miksi jokin asia sanotaan niin kuin sanotaan. Esimerkiksi Ahjolassa Nora Kauszin opetus on tosi hyvää, koska hän on itsekin muuttanut tänne ja oppinut suomen aikuisiällä.”

Miksi kieliä opiskellaan

Ahjolan kielten koulutuspäällikkö Tuula Kivelän mukaan kansalaisopiston opiskelijoilla on erilaisia syitä lähteä opiskelemaan kieliä. Päätavoitteena on kuitenkin hankkia kielitaitoa, jolla on käyttöä. Tämä näkyy sekä suomen kielen että vieraiden kielten kursseilla. 

Suuri osa vieraiden kielten opiskelijoista haluaa kehittää kielitaitoa matkailua varten. Toinen yleinen syy kursseille hakeutumiseen on se, että suvussa on ulkomaalainen perheenjäsen, jonka kanssa halutaan pystyä keskustelemaan. Iäkkäämmille opiskelijoille kurssit voivat taas tuoda rytmiä ja sosiaalisuutta arkeen.

Kielten opiskelu kansalaisopistossa on usein harrastusmaisempaa kuin mitä ehkä voisi olettaa. Esimerkiksi kotitehtävien ja osallistumistahdin suhteen ei ole samanlaisia vaatimuksia, joihin monet ovat tottuneet. 

”Kielelliset oppimistavoitteet eivät ole erilaisia, mutta se on merkittävä ero, että Ahjolassa me teemme vapaata sivistystyötä, emmekä vaadi opiskelijalta mitään. Emme hänen persoonastaan, opiskeluvalmiuksistaan eikä siitä, kuinka paljon tekee hommia”, Kivelä kuvailee.

Leikki purkaa huonoja muistoja

Etenkin joillekin iäkkäämmille opiskelijoille on saattanut koulumuistojen pohjalta muodostua itsestään käsitys huonona kielenoppijana. Tämä voi nostaa kynnystä hakeutua kielikurssille, vaikka oppimishalua olisikin.  

”Tämä on lempiaiheeni”, Kivelä sanoo.

”Siitä on tehty paljonkin tutkimuksia, että jos oppimistilanteissa ei ole stressiä, se mahdollistaa oppimisen. On helpompaa oppia ilon, hassuttelun ja leikin kautta. Jos ihminen taas on traumatisoitunut kielen opiskelusta ja jokin muistuttaa siitä tai nostaa stressitasoa, niin oppi ei mene läpi riippumatta siitä, mitä opettaja tekee.”

Tämän vuoksi Ahjolan kielten kursseilla saatetaan opetella kieltä esimerkiksi erilaisten pelien, laulun ja ryhmäharjoitusten kautta. 

”Vaikka menetelmät tuntuisivat jonkun mielestä huuhaalta, niin leikkimäisyys itse asiassa edistää oppimista”, Kivelä täsmentää. 

Ryhmästä apua oppimiseen

Suomen kielen kursseille osallistuu ihmisiä maailman eri kolkista. Robert Stark on saanut opiskeluryhmästä voimaa vaikean kielen selättämiseen. 

”Kurssilaisilla on yleensä vähän sellainen ajatus, että nooh, taas ollaan täällä. Tämä on edelleen aika vaikea kieli. Nauramme sille omalle kohtalolle, että nyt yritetään oppia tämä. Minusta se oli aina mukavaa.”

Stark käy tällä hetkellä Ahjolassa B2.2.-tasoisella suomen kielen kurssilla, mikä osoittaa lähes natiivia kielitaitoa. Hänellä on suomalaisille vinkki. 

”Se on edelleen vähän vaikeaa suomalaisille ymmärtää, että ihmiset oppivat kieliä ja siinä on erilaisia tasoja. Ajatellaan, että on vain kaksi vaihtoehtoa, että joko ei osata suomea ollenkaan tai sitä osataan puhua kuin äidinkieltä. Suomea opettelevalle ei silloin kannata puhua englantia, vaan voi yrittää puhua vähän hitaammin ja selittää sanoja suomeksi.”

teksti Elina Keinänen, kuva Unsplash

Mitä äänesi haluaisi kertoa sinulle? Marja Skaffarin mukaan ääni-ilmaisun harjoitteleminen voi auttaa arkisissa tilanteissa mutta myös syventää itsetuntemusta ja vapauttaa mielen lukkoja. 

Pysähdy hetkeksi ja rentouta hartiasi. Miltä tuntuisi, jos laittaisit silmäsi kiinni ja tunnustelisit, mitä äänellesi kuuluu. Mitä sen tekisi mieli tehdä juuri nyt? Haluaisiko se huokaista, haukotella tai huutaa?

”Uskon siihen, että sen sijaan, että itse ohjaisi ääntä, antaakin äänen ohjata tekemistä. Siinä voi olla oikotie itsetuntemukseen, kun oppii kuuntelemaan itseään”, Marja Skaffari, esitystaiteilija ja äänenkäytön kouluttaja, pohtii.

Skaffarista huomaa, että hän on ajatellut ääntä ja sen käyttöä hyvin paljon. Hän on kouluttautunut musiikkitetterinäyttelijäksi ja teatteri-ilmaisun ohjaajaksi, mutta nimenomaan ääni on hänelle selkeä sydämen asia ja intohimon kohde.

”Ajattelen että ääni on tavallaan sielun työkalu. Sillä voi löytää yhteyden omaan ytimeensä, jota ei aina arjessa kerkeä kuuntelemaan. Minulle on tärkeää kehollinen vapaus, koska se luo äänen vapautta ja sitä kautta myös mielen vapautta”, Skaffari kuvailee. 

Ääninäyttelemistä

Ääni on välineenä hyvin muuntautuva ja sen avulla on helppo luoda mielikuvia. Skaffari ohjaakin ensimmäistä Ahjolan ääninäyttelemiskurssia syksyllä 2022. Kurssille voi tulla kuka vain lähtötasosta riippumatta.

”Se sopii kaikille, joilla on ääni”, Skaffari naurahtaa.

Ääninäyttelemiskurssilla voi päästä kokeilemaan eri tyylilajeja ja pohtimaan, mitä yhden ihmisen äänellä voi saada aikaan. Tarkoituksena on harjoitella videoiden ja animaatioiden dubbausta sekä kokeilla erilaisten tekstien ilmaisemista. Äänen avulla kehitellään erilaisia hahmoja esimerkiksi kuvasta syntyvän mielikuvan perusteella. 

”On kiinnostavaa, miten vaikkapa kuva karhun hahmosta voi antaa aika itsestäänselvän impulssin siitä, miltä se kuulostaisi”, Skaffari sanoo.

Oma ääni on hyvin henkilökohtainen asia, ja harjoitteisiin heittäytyminen saattaa tuntua etenkin aloittelijalle haastavalta. Skaffarille onkin hyvin tärkeää ylläpitää kurssilla turvallista ilmapiiriä.

”Vaikka olisi minkälaisia harjoituksia, mitään ei pakoteta tekemään, vaan asioita voi kokeilla itseä ja ryhmää kuunnellen.”

Mielen lukkoja

Skaffari opettaa Ahjolassa myös Oman äänen löytäminen -kurssia, jolla keskitytään luovaan äänenkäyttöön. Skaffarin mukaan äänenkäyttöä kannattaa harjoitella jo arjenkin varalta: välillä tulee tilanteita, joissa pitää olla äänessä pitkään, tai vastassa voi olla vaikkapa puheen pitäminen läheisen häissä. 

Toisaalta omaan ääneen voi liittyä myös mentaalisia esteitä, joita harjoittelulla voi haastaa. 

”Useinhan äänenkäyttö ja laulaminen voivat olla hyvin latautuneita asioita, joita ei välttämättä uskalla tehdä ainakaan julkisesti. Niiden tutkiminen voi olla tosi jännittävää”, Skaffari sanoo.

Skaffari on käyttänyt omassa opetuksessaan muun muassa fyysistä hengitystyöskentelyä opiskelijoiden äänenkäytön ja laulamisen lukkojen avaamiseen.  Oloa voi helpottaa myös, jos keskittyy harjoitukseen sen sijaan, että vain kuulostelisi itseään.

”Kun heittäytyy hetkeen tai keskittyy tehtävään, voi vapautua ajattelemaan uusilla tavoilla. Se voi tehdä mahdolliseksi asioita, jotka eivät ensin tunnu siltä”, Skaffari sanoo. 

Skaffarin mukaan äänenkäytön harjoittamiseen liittyy myös filosofisempi puoli. 

”Haluan haastaa käsityksiä, joita ihmisillä on itsestään. Sitä saattaa ajatella, että minulla on tällainen ääni, ja sillä pystyy tekemään vain tätä asiaa. Ajattelen, että äänityöskentely, kuten varmasti mikä tahansa luova työskentely, avaa uusia ovia siihen, kuka sinä olet.” 

Ääni on vapautta

Skaffarin ei ole helppoa selittää, mistä hänen oma kiinnostuksensa äänityöskentelyyn lähti.  

”Mietin miten sanallistan tämän niin, etten kuulosta liian oudolta”, hän sanoo ja naurahtaa. 

”Olen käynyt aika pitkän tien liittyen omaan ääneeni.”

Skaffari on harrastanut laulua lapsesta saakka ja tullut sen kautta jo nuorena tietoiseksi äänestään: milloin vapinasta ja jännityksestä, milloin kehuista, joita hän on äänestään saanut. Ympäristön reaktiot ovat matkan varrella sekä säikäyttäneet että kannustaneet. Myöhemmin hän päätyi opiskelemaan musiikkiteatterinäyttelijäksi. 

Valmistumisen lähestyessä Skaffari kuitenkin tajusi uupuneensa musiikkiteatterin monenlaisiin vaatimuksiin ja löysi lopulta oman paikkansa esitystaiteen, näyttämöllisen improvisaation ja äänityöskentelyn puolelta. 

Hän on myös opiskellut äänenkäyttöä Ranskassa ja Puolassa. Nykyään esitystaiteilijana musiikki ja erilaiset äänikudelmat ovat merkittävä osa hänen esityksiään.  

”Kun käytän ääntäni, koen olevani vapaampi kuin missään muualla. Jos sanon, että ne ovat olleet hetkiä, jolloin olen ollut lähimpänä jumalaa, niin se on aika lähellä sitä, mikä kokemukseni on ollut. Tätä kokemusta haluaisin jakaa myös muille”, Skaffari kertoo.

”Yhä nykyäänkin ihmisillä on kokemuksia siitä, että heidän ääntään on kommentoitu ikävästi, ja he ovat ajatelleet, että ehkä minä olen sitten hiljaa. Kenenkään meistä ei kuitenkaan kuulu olla hiljaa. Äänityöskentelyssä opitaan ottamaan tilaa. Sillä voi luoda itselleen elämisen rohkeutta ja uskallusta vaikkapa puolustaa asioita, jotka ovat itselle tärkeitä.”

teksti Elina Keinänen kuvat Jaakko Suomalainen

Muusikko Jore Marjaranta muutti Tampereelle, mikä oli yhden unelman täyttymys. Syksyllä hän aloittaa Ahjolan joogaopettajana. Mutta miten rokkarista tuli joogi?

Kaikki alkoi sitkeästä iskiasvaivasta noin kaksikymmentä vuotta sitten. Selkäkipu oli häirinnyt Jore Marjarantaa jo parin vuoden ajan.

”Kiropraktikkoni sanoi, että jos kipu ei ala pikkuhiljaa helpottaa, niin voi olla, että selkä joudutaan leikkaamaan. Ajattelin, että tämä ei voi olla todellista”, Marjaranta, 59, muistelee.

Selkäkivun syyksi paljastuivat heikot keskivartalon lihakset. Eräs ystävä ehdotti Marjarannalle, että kannattaisi kokeilla, auttaisiko jooga vaivaan. Se auttoi. Alkoi matka, jonka myötä Marjaranta päätyi Pohjois-Amerikan kautta lopulta Tampereelle. Tänä syksynä hän on aloittamassa Ahjolan kansalaisopiston joogaopettajana.

Nuorena rokkarina Marjaranta tuskin olisi innostunut joogaamisesta. Harrastus tuli jälkikäteen ajateltuna elämään juuri silloin kuin kuuluikin. Lopulta harrastuksesta tuli ammatti.

Marjaranta kouluttautui hathajoogaohjaajaksi asuessaan perheensä kanssa Yhdysvalloissa noin kymmenen vuotta sitten. Nuorena muusikko olisi pyöritellyt epäuskoisesti päätään myös sille, jos olisi kuullut ryhtyvänsä vielä joskus opettajaksi.

Myöhemmin Marjaranta kouluttautui asahiohjaajaksi lajin kehittäjien opissa. Asahi on Suomessa 2000-luvun alkupuolella kehitetty seisaallaan harjoitettava terveysliikuntamuoto, jolla voidaan esimerkiksi lievittää niska-hartiaseudun jännityksiä ja selkävaivoja.

Yllättävä apu 

60-vuotissyntymäpäivänsä kynnyksellä edelleen keikkaileva Marjaranta kertoo olevansa nyt paremmassa kunnossa kuin 40-vuotiaana.

Puolentoista tunnin laulukeikka on muusikon mielestä kevyempi fyysinen koettelemus kuin joogatunnin ohjaaminen. Joogasta onkin ollut yllättävän paljon apua myös esiintymiseen. 

Aiemmin urallaan Marjarannalla oli ongelmia äänen kanssa. Ennen keikkaa häntä huolestutti usein, lähteekö ääntä ja jaksaako hän keikkaa loppuun asti. Kun keho on vahvistunut joogan ansiosta ja keskiruumiin lihakset kannattelevat, ääneenkin saa enemmän pontta.

”Olen yllättänyt itsenikin viimeisten muutaman vuoden aikana sillä, että minua ei pelota enää mennä lavalle”, Marjaranta kertoo.

Ensimmäisen joogatunnin Marjaranta ohjasi vuonna 2012. Aluksi sekin jännitti.

”Rauhoitin itseäni, että minun pitää ohjata 100 tuntia, että pääsen sinuiksi ohjaamistyylini kanssa. Tämä ajatus sadasta kerrasta lähtee näyttelijä Martti Suosalon haastattelusta, jossa hän kertoi, miten hän opettelee esimerkiksi monologeja.”

Nykyään ohjaaminen sujuu Marjarannalta rutiinilla. Verkkaisesti jutusteleva Marjaranta kuvailee ohjaustekniikkaansakin rauhalliseksi. Hän toivoo, että tyyneys tarttuu tunneille saapuneisiin. 

Tampereella uusi alku

Marjaranta on jälleen elämänmuutosten äärellä. Tänä keväänä hän muutti Espoosta Tampereelle.

”Aloitan täällä uuden elämän ja toivon, että tämä on paikka, jossa saan olla hamaan loppuun asti.”

Korona vei Marjarannalta muusikon keikat, joten liikunnan ohjaamisesta on tullut hänelle aiempaa tärkeämpi tulonlähde. 

”Toivon, että joogasta ei tarvitse koskaan luopua.”

Syyskuussa Ahjolassa käynnistyvät Marjarannan vetämät jooga- ja asahitunnit. Hän kuvailee opettamaansa joogaa dynaamiseksi hathajoogaksi tai Flow-joogaksi.

Intiasta lähtöisin oleva jooga oli alun perin erottamaton osa uskonnollisia rituaaleja. Länsimaisten omaksuma jooga on kuitenkin useimmiten ennen kaikkea liikuntamuoto, eikä tunteihin tarvitse liittyä henkisiä elementtejä.

”En tyrkytä ohjauksessa henkisyyttä, eikä siihen liity mitään mantroja”, Marjaranta korostaa.

Aiemmin seniorijoogaa Vantaalla ohjannut Marjaranta kertoo, että hänen tunneilleen voi tulla riippumatta aiemmasta harrastustaustasta tai iästä. Vanhin hänen asiakkaistaan on ollut 92-vuotias.

Marjarannan esikuva on lahtelainen joogaohjaaja Veikko Saloranta, joka aloitti joogaamisen jo 1950-luvulla. Marjaranta toivoisi voivansa Salorannan lailla opettaa joogaa vielä yli 90-vuotiaana.

”Minullahan on hyvällä onnella vielä 35 vuotta joogaohjaajan uraa jäljellä. Totta kai se muuttaa muotoaan, kun ikää tulee ja asiat hidastuvat, mutta toivon, että joogasta ei tarvitse koskaan luopua.”

Kuka Jore Marjaranta?

  • Tuli tunnetuksi Leningrad Cowboysin laulusolistina vuosina 1989–1996. Laulajana sittemmin myös muissa kokoonpanoissa. Aloitti soolouransa vuonna 2000.
  • Laulanut useiden elokuvien ja televisiosarjojen tunnusmusiikkia, esimerkiksi kappaleen Haaveet kaatuu elokuvaan Pahat pojat.
  • Opettaa Ahjolassa syyskuusta alkaen. Ohjaa sunnuntai-iltaisin lempeästi liikkuvaa joogaa Ahjolassa Pispalassa ja maanantaiaamuisin asahia Pispalassa Ahjolan Liekissä.
  • Perheeseen kuuluvat 27- ja 16-vuotiaat tyttäret.

Teksti: Emma Auvinen, Kuvat: Jaakko Suomalainen