Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy. Tervetuloa!
La 30.11.2024 klo 16 Viinikan kirkko:
Pia Alanteen laulajien joulukonsertti
La 30.11.2024 klo 18 Pispalan kirkko:
Ahjolan musiikkiryhmien joulukonsertti
Ke 4.12.2024 klo 19.30 Laikun musiikkisali:
Rock-kuoro iScream, lauluyhtye Jazzjola, poplauluyhtye Sounds
Setlementtien työ tarjoaa ratkaisuja yhteiskunnan vaikeisiin ongelmiin. Järjestötyöllä on hyvin suuri yhteiskunnallinen merkitys ja kansantaloudellinen arvo.
– Suomi ei selviä ilman vapaaehtoistyötä tai yleensä järjestötyötä ja yhteiskunnallisia yrityksiä. Ja te teette sitä. 3,2 miljardia on arvioitu vapaaehtoistyön arvoksi. Yleensä tämän tyyppinen toiminta korvaa sen, mitä yhteiskunta ei pysty järjestämään. Useimmiten täydentää, mutta myös korvaa, sanoi eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko (kok.) puheenvuorossaan.
Setlementtiliitto kutsui kansanedustajat kuuntelemaan ja keskustelemaan setlementtityöstä ja yhteistyön mahdollisuuksista 4.9. Kansalaisinfoon eduskunnan Pikkuparlamenttiin.
– Setlementtiliike on dialogin liike. Olemme sillanrakentaja, ja meille on tärkeää olla vuoropuhelussa poliitikkojen kanssa, totesi Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen.
Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton setlementtiliike on monialainen järjestötoimija, joka toimii esimerkiksi kohtaavan työn, kriisityön, vapaan sivistystyön, työllistämisen ja asumisen parissa. Se tavoittaa ihmisiä lapsuudesta vanhuuteen. Toiminnassa oli viime vuonna mukana kaikkiaan 260 000 henkilö, joista 53 000 lapsi- ja nuorisotyössä.
Setlementtityöllä on pitkä, yli 100 vuoden kokemus ja vahva asiantuntijuus työstä ihmisten parissa.
– Järjestötyö täydentää julkisia palveluita ja ehkäisee syrjäytymistä. Toimintamme monipuolisuus ja vaikuttavuus on monelle yllätys, totesi toiminnanjohtaja Jussi Kemppainen Vuolle Setlementistä puheenvuorossaan.
Setlementit edistävät alueellista hyvinvointia ja tarttuvat epäkohtiin oikea-aikaisesti. Setlementtiliitolla on 32 paikallisyhdistystä ympäri Suomen.
– Työmme arkea on ratkoa asiakkaiden haasteita, joihin ei löydy yksinkertaisia ratkaisuja. Meiltä henkilö saa tukea ja apua ennen kuin ongelmista tulee hallitsemattomia, sanoi toiminnanjohtaja Heidi Nygren Kalliolan Setlementistä.
Aikamme ongelmia ovat mm. lisääntynyt yksinäisyys, syrjäytyminen ja segregaatiokehitys. Setlementtityö puuttuu vaikeisiinkin ongelmiin käytännönläheisesti ja edistää näin yhteiskuntarauhaa ja turvallisuutta.
– Meidän kaikissa taloissamme panostetaan yhteisöllisyyteen. Yhteisölliset naapurustot luovat turvaa ja sosiaalista kestävyyttä. Sosiaalisen asuntotuotannon merkitys ihmisten arkeen ja hyvinvointiin on merkittävä, korosti Setlementtiasunnot Oy:n toimitusjohtaja Suvi Tuomala.
Setlementtiasuntojen talojen ja korttelien suunnittelun lähtökohtana on kohtaamisten mahdollistaminen. Kohtuuhintaisia asuntoja on tarjolla 21 vuokratalossa, seitsemässä kaupungissa.
Suunnitellut sotejärjestöjen avustusleikkaukset herättivät tilaisuudessa vilkasta keskustelua.
– Järjestöjen tarjoama apu ja vertaistuki ja sen väheneminen saattaa johtaa vakaviin inhimillisiin seurauksiin, johon julkinen sektori ei pysty omalla toiminnallaan vastaamaan. Järjestöt ja vapaaehtoiset ovat kuitenkin usein viimeinen tukiverkko heikoimmille, totesi kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.).
– Pidän järjestötyötä äärettömän tärkeänä. Mutta kaikki joutuvat osallistumaan näihin talkoisiin omalta osaltaan, että saadaan tätä yhteiskunnallista velkalaivaa käännettyä, sanoi kansanedustaja Mira Nieminen (PS).
Kansanedustaja Krista Mikkonen (vihr.) totesi puheenvuorossaan olevansa hyvin huolissaan suunnitelluista järjestörahoituksen leikkauksista, koska järjestöt pystyvät kohtaamaan paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät luota julkisiin palveluihin ja viranomaisiin.
– Setlementin tunnuslause ”Rohkeasti ihmisen puolella” on juuri sitä. Te katsotte myös sinne, mihin muut eivät näe eivätkä edes halua katsoa. Löydätte ihmiset, jotka kaikkein kipeimmin tarvitsevat apua, jotka yhteiskunta on hyljännyt ja joilla ei ole omia voimavaroja. Jos tämä katoaa, se tulee kyllä yhteiskunnalle paljon, paljon kalliimmaksi, Krista Mikkonen sanoi.
Ahjolan kansalaisopisto järjesti touko-kesäkuussa Yhdessä-kevätnäyttelyn, jossa oli esillä opiskelijatöitä yhteensä yli 70:stä taide-, muotoilu- ja kädentaitoryhmästä. Suuri yhteisnäyttely järjestettiin ensi kerran sitten vuoden 2017, koska edelliskerralla näyttelysuunnitelmat piti perua pandemian takia.
Tällä kertaa näyttelytilana oli Haiharan taidekeskuksen Talli-rakennus. Näytteillä oli muun muassa kuvataidetta, grafiikkaa, keramiikkaa, verhoilutöitä, koruja, puutöitä ja ompelutöitä.
Näyttely oli valtavan suosittu – kävijämäärä ylitti 2000 kävijän rajan! Näyttelyä koordinoinut koulutuspäällikkö Marjut Saarenpää kertoo, että näyttely sai erittäin paljon kiitosta sen monipuolisuudesta ja töiden kauniista esillepanosta. Ihailevia kommentteja tuli myös taidokkaasti tehdyistä töistä.
”Itse näyttelyssä käydessäni oli mukava huomata, kun näyttelyvieraat olivat aivan hämmästyneitä siitä, mitä kaikkea kansalaisopiston kursseilla voikaan tehdä”, Marjut kertoo.
Toivottavasti moni näyttelyvieras sai kimmokkeen uuteen tai vanhaan harrastukseen. Kiitämme kaikkia kävijöitä, tähän oli hienoa päättää lukuvuosi 2023-2024!
Elokuun 2024 alussa Ahjolan kansalaisopisto saa uuden rehtorin, kun Pilvi Mansikkamäki siirtyy 17 vuoden Ahjola-uran jälkeen Lahteen Harjulan Setlementin toiminnanjohtaja-rehtoriksi. Uusi rehtori Annika Sykkö on aikaisemmin toiminut Ahjolassa apulaisrehtorin ja koulutuspäällikön tehtävissä.
Annika nimitettiin tehtäväänsä kesäkuun alussa. Hän kuvailee tunnelmiaan odottavaiseksi.
”Ajatukset ovat olleet tulevassa syksyssä jo hetken, ja isoihin saappaisiin olen hyppäämässä. Paljon on opeteltavaa.”
Väistyvä rehtori Pilvi puolestaan kertoo, ettei ole kevään töiden keskellä ehtinyt juuri miettiä, mitä kaikkea muutto ja toimenkuvan vaihto tuovat tullessaan.
”Lähden Lahteen hyvillä mielin. Vähän jännittää, mutta pääasia on se, että pääsen jatkamaan töitä setlementtikentällä ja kansalaisopistossa”, hän sanoo.
Ahjola on nähnyt monia muutoksia ja mullistuksia viimeisen 17 vuoden aikana. Pilvin mukaan opiston toimintatavat ja käytänteet ovat kehittyneet ja suoraviivaistuneet tänä aikana huomattavasti.
Koko Ahjolan yhteisen työskentelyn myötä myös setlementin julkisuuskuva on kohentunut paljon niistä ajoista, kun hän ensi kerran tuli taloon.
”Kyllä se kuvastaa sellaista määrätietoista kehittämishalua, että Ahjolan imago on nyt ihan erinäköinen kuin silloin. Olemme nykyään paljon kiinnostavampi työpaikka ja haluttu yhteistyökumppani. Yleisessä imagossa ja tunnettuudessa on tapahtunut tosi iso positiivinen muutos”, Pilvi summaa.
Sekä Annika että Pilvi ovat molemmat sitä mieltä, että Ahjolassa syntyvät aidot kohtaamiset tekevät setlementistä erityisen.
”Ovat ne sitten kohtaamisia opiskelijoiden kesken, opettajan ja opiskelijan välillä tai henkilöstössä, näen niissä ainutlaatuista aitoutta”, Pilvi sanoo.
Ahjolan Setlementin lapsi-, nuoriso- ja perhetyön piiriin kuuluvalla Poikien Tuvalla juhlittiin toiminnan syntymäpäivää tammikuussa. Poikien Tupa nousi Tyttöjen Tuvan toiminnan rinnalle vuonna 2018, ja toiminta koostui ensin ryhmistä ja tapahtumista. Seuraavan vuoden keväällä järjestettiin ensimmäinen Poikien Tuvan aukiolo, joka toimii merkkipäivänä kohtaamispaikkatoiminnan synnylle.
Tyttöjen ja Poikien Tupa toimii sukupuolisensitiivisenä ja turvallisempana tilana tamperelaisille 8–14-vuotiaille lapsille ja nuorille. Tuvalle voi tulla koulupäivän jälkeen esimerkiksi pelailemaan, tekemään käsitöitä, leikkimään ja tutustumaan ikätovereihin. Toiminnan periaatteena on, että jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus tulla kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään, kuulua yhteisöön, ja saada tukea ja seuraa.
Poikien Tupa on auki joka maanantai klo 15–19. Tyttöjen Tupa on auki tiistaisin ja torstaisin kello 15–19. Tuvat järjestävät myös erilaisia ryhmiä ja tapahtumia, joiden sisältöön lapset pääsevät itse vaikuttamaan. Mikäli haluat tulla tutustumaan Tuvan toimintaan, ole yhteydessä ohjaajaan. Toimintaan on ennakkoilmoittautuminen.
Voit lukea lisää Tupien toiminnasta verkkosivuilta tyttojentupa.fi ja poikatyo.fi, tai Instagramista @tampereenpoikientupa ja @tampereentyttojentupa.
Ahjolan kansalaisopistossa on voinut opiskella opintopistekursseilla viime syksystä alkaen. Suoritetuista opinnoista opiskelija saa merkinnän Oma Opintopolku -palveluun. Kansalaisopistojen kursseilta saatuja opintopisteitä voi hyödyntää työelämässä tai jatko-opinnoissa.
Ahjolassa voi tällä hetkellä opiskella suomen, heprean, portugalin ja englannin kielen sekä sukututkimuksen ja digiosaamisen opintopistekursseilla. Tämän lisäksi on tarjolla pienyrittäjille suunnattuja opintopistekursseja digitaidoista. Voit lukea Digitaitoja pienyrittäjille -hankkeesta lisää täältä.
Kursseja järjestetään sekä lähi- että etäopetuksena. Heprean, portugalin ja suomen kielen kursseja pidetään verkkokursseina. Kurssikuvauksissa kerrotaan kurssin sisällöstä ja tavoitteista.
Koulutuspäällikkö Tuula Kivelä suunnittelee ja kehittää Ahjolan opintopistekursseja kollegansa koulutuspäällikkö Marke Mäkisen kanssa. Ahjolassa on mahdollista suorittaa yksittäisiä opintopistekursseja ja tehdä niiden avulla omaa osaamista näkyväksi.
”Opintopistekurssien suorittaminen kansalaisopistossa on mahdollista kaikille. Opiskeluun ei tarvita tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa”, Kivelä kertoo.
Ensi syksyksi on suunnitteilla myös uusia opintopistekursseja. Kurssitarjonta julkaistaan Ahjolan verkkokaupassa kesäkuun alussa ja ilmoittuminen alkaa 15.6.
Opintopistekurssien arviointi tapahtuu tunneilla
Kivelän mukaan opintopistekurssien arviointiin liittyvät asiat kiinnostavat sekä opiskelijoita että opettajia. Kansalaisopistossa suoritusta ei mitata kokeen avulla, vaan arviointi tapahtuu tuntityöskentelyn aikana. Kursseista ei anneta arvosanaa, vaan ne arvioidaan hyväksytty/hylätty-asteikolla. Opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän Oma Opintopolku -palveluun.
Ahjolassa opiskellaan myönteisessä ja oppimista tukevassa ilmapiirissä.
”Suoritusmerkintä tukee omaa osaamista ja sen tavoittelu voi ryhdistää opiskeluja. Myös omaksi iloksi hankittu suoritusmerkintä voi olla monelle tärkeä”, Kivelä sanoo.
Opintopistekursseista kerätään opiskelijapalautetta, jonka pohjalta kursseja kehitetään. Pääosa palautteesta saadaan kurssien päätyttyä tänä keväänä.
Opintopistekursseja kehitetään kahden hankkeen avulla
Osaamisperusteisuutta Ahjolaan -hankkeen avulla luodaan toimintamallit ja käytännöt, joiden perusteella opintopistekursseja suunnitellaan ja tarjotaan.
”Tavoitteena on luoda Ahjolaan käytänteet ja prosessit, joiden avulla voimme tarjota ja toteuttaa opintopistekursseja opiskelijoillemme. Tähän sisältyy mm. ohjeiden luomista henkilöstölle, perehdyttämistä ja koulutusta, kurssien suunnittelua sekä asiakaspalveluun liittyviä asioita”, Kivelä kertoo.
Toinen opintopistekurssien kehittämiseen liittyvä hanke on Priima Pirkanmaa – Osaamisperusteisuutta kehittämässä, jonka avulla luodaan erilaisia koulutusmalleja henkilöstön osaamisen parantamiseksi.
”Koulutamme Priima Pirkanmaa -hankkeen avulla Ahjolan henkilökuntaa kuten koulutuspäälliköitä, opettajia ja asiakaspalvelun henkilöstöä.”
Ammattitaitoiset opettajat ovat ykkösasia
Opintopistekurssien järjestäminen on kansalaisopistoissa uutta. Vuonna 2021 tehtiin lakiuudistus, jonka myötä opintopistekurssien tarjoaminen kansalaisopistoissa on ollut mahdollista.
Priima Pirkanmaa -hankkeen kautta on järjestetty opettajille erilaisia webinaareja ja työpajoja opintopistekurssien suunnitteluun ja toteutukseen liittyen. Kivelän mukaan opettajalta vaaditaan opintopistekurssien suunnittelussa omaa innostusta ja motivaatiota.
”Opettajalta itseltä vaaditaan innostusta lähteä mukaan uudenlaiseen toimintaan. Opettajan pitää myös kouluttautua ja perehtyä uusiin ohjeisiin ja toimintatapoihin”, Kivelä kertoo.
Ahjolassa opettajien ammattitaito on tärkeä asia.
”Hyvät ja motivoituneet opettajat ovat meillä ykkösasia, koska he suunnittelevat ja opettavat kursseja.”
Tulevaisuuden tavoitteena on oppilaitosyhteistyö
Kivelä toivoo, että toimintamallit opintopistekurssien osalta vakiintuvat ja selkeytyvät seuraavan viiden vuoden aikana.
”Uskon, että viiden vuoden päästä opintopistekursseista on tullut pysyvä osa Ahjolan toimintaa. Toivon myös, että opintopistekursseja on tarjolla useammalta ainealueelta ”, Kivelä kertoo.
Ahjolan vahvuuksia ovat ammattitaitoiset opettajat sekä monipuolinen ja laaja kurssitarjonta. Tulevaisuuden tavoitteena on myös kartoittaa sekä rakentaa opintopistekursseihin liittyvää oppilaitosyhteistyötä Pirkanmaalla.
”Kehitystyö ei tapahdu pienessä hetkessä, vaan pitkällä aikajänteellä. Tavoitteena ovat yhteistyö oppilaitosten kanssa, ja että tulevaisuudessakin opiskelijat tulisivat innokkaasti meille suorittamaan opintopistekursseja ja saamaan opintopisteitä niistä”, Kivelä sanoo lopuksi.
Teksti Katja Hiisilä
Kuvat Usva Torkki
Ahjola tarjoaa maksutonta ja käytännönläheistä digitaitojen koulutusta Tampereen seudun pien- ja yksinyrittäjille. Yrittäjät oppivat käyttämään uusia teknologioita ja digipalveluja sekä saavat rohkeutta hyödyntää taitoja työssään.
Ahjolan hankekoordinaattori Irma Silvennoisen mukaan Digitaitoja pienyrittäjille -hankkeella vastataan osallistujien tarpeisiin.
”Digikoulutus lähtee alkeista ja on käytännönläheistä. Tarvittaessa järjestämme myös yksilöohjausta”, Silvennoinen kertoo.
Koulutus on suunnattu Tampereen seudun pien- ja yksinyrittäjille toimialasta riippumatta. Koulutuksen jälkeen yrittäjällä on osaamista ja varmuutta käyttää erilaisia digipalveluita ja teknologioita omassa työssään.
”Perustaitojen osaaminen säästää aikaa, tehostaa työskentelyä ja helpottaa jatkokoulutuksiin hakeutumista. Monelle digimaailman asiat tuottavat stressiä, joten omien taitojen karttuminen voi lisätä myös hyvinvointia”, Silvennoinen toteaa.
Kurssisisällöissä on huomioitu yrittäjien toiveet
Koulutuksen sisältö on suunniteltu yrittäjille tehtyjen kyselyjen pohjalta. Opetuksessa huomioidaan yksilöllisyys. Kursseja järjestetään sekä lähi- että etäopetuksena, ja yrittäjä voi osallistua yhdelle tai halutessaan useammalle kurssille.
Ahjola järjestää keväällä 2023 kuusi lyhytkurssia: Digiperustaidot haltuun, Etätyöskentely ja -kokoukset haltuun, Löydytkö verkossa? Perusasiat kuntoon Googlessa, Kuvia ja videoita kännykällä, Painotuotteita ja somesisältöä Canvalla sekä Facebook ja Instagram, alkeet yrittäjälle.
Kurssit kokoontuvat kolmesta viiteen kertaan riippuen kurssisisällöstä.
”Kursseista on mahdollisuus saada myös opintopisteitä, ja niitä voi hyödyntää vaikkapa jatko-opinnoissa ”, Silvennoinen kertoo.
Kevään kursseille on joitakin vapaita paikkoja jäljellä. Täysille kursseille kannattaa ilmoittautua varasijalle. Syksyn uudet kurssit julkaistaan kesäkuussa ja ilmoittautuminen niihin alkaa elokuussa.
Ajankohtaista tietoa hankkeen kuulumisista saa Ahjolan verkkosivuilta, sosiaalisen median kanavista tai tilaamalla uutiskirjeen.
Osaamattomuudelle pitää antaa tilaa
Digi- ja väestövirasto julkaisi joulukuussa 2022 Digitaitoraportin, joka käsittelee digiosaamisen tilaa Suomessa.
”Raportin teemana on digirohkeus. Digirohkeus tarkoittaa siis itseluottamusta, jonka avulla ihminen uskaltaa ottaa käyttöön uusia digitaalisia laitteita ja palveluja”, Silvennoinen kertoo.
Silvennoisen mukaan raportista nousi esille myös ajatus siitä, että osaamattomuudelle pitää antaa tilaa. Yrittäjän näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että kannattaa varata aikaa oman osaamisensa kehittämiseen, jotta toiminta olisi kannattavaa tulevaisuudessakin.
”Yrittäjät, jotka pystyvät käyttämään sujuvasti digitaalisia työvälineitä, alustoja ja markkinointikeinoja ovat etulyöntiasemassa. Ahjolan kurssit tarjoavat ratkaisua juuri tähän asiaan. Jos yrittäjä kokee tarvitsevansa peruskoulutusta, meiltä voi kysyä voimmeko me auttaa”, Silvennoinen sanoo.
Digitaitoja pienyrittäjille -koulutushanke jatkuu vuoden 2024 loppuun
”Hankkeen päätavoitteena on parantaa yksin- ja pienyrittäjien digiperustaitoja. Järjestämämme koulutus on maksutonta. Toinen tavoite on luoda koulutusmalli, joka helpottaa vastaavien koulutusten järjestämistä Ahjolassa ja muissa oppilaitoksissa”, Silvennoinen kertoo.
Koulutuksen rahoituksen on myöntänyt Jotpa (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus). Jotpa edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Sen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
Lisätietoja Digitaitoja pienyrittäjille -koulutuksista:
Hankekoordinaattori Irma Silvennoinen
irma.silvennoinen(at)ahjola.fi, puh. 044 5538 503
Lähteet: Digi- ja väestövirasto Digitaitoraportti
Teksti Katja Hiisilä
Kuvat Usva Torkki
Asuntomarkkinat ovat rikki. Omistusasuntojen hinnat ovat karanneet monien ulottumattomiin. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja rakennetaan liian vähän. Väliinputoajia on liikaa. 15 prosenttia väestöstä tarvitsee asumistukea. Vuonna 2020 Kela maksoi asumistukea 2,2 miljardia euroa. Asunto-osuuskunnat voisivat palauttaa kohtuuhintaiset asunnot.
Ahjola julkistaa Ahjo-Oskun, uuden monipuolisen asunto-osuuskuntamallin, jossa yhdistyvät vuokra-asumisen ja omistusasumisen parhaat puolet. Lue lisää mallista Ahjo-Oskun nettisivuilta.
Ohjelma
Miten asunto-osuuskunnat korjaavat markkinat. Mitä toimia tarvitaan?
Kommenttipuheenvuorot
Tilaisuuden juontaa toimittaja Jari Korkki.
Vallitsevasta tilanteesta johtuen olemme siirtäneet tilaisuuden kokonaan etänä toteutettavaksi Zoomissa. Voit ilmoittautua mukaan täältä: https://fi.surveymonkey.com/r/WVFWRJP
Tilaisuuden teknisestä ylläpidosta vastaa Emilia Osmala Osanasta. Kaikissa teknisissä ongelmissa voit olla yhteydessä Emiliaan 0442730718 tai emilia@osana.fi Tehdään yhdessä etäosallistumisesta helppoa.