”En tiennyt miten puhua siitä” – Äänessä velkaantuneet nuoret
Polut kohti velkaantumista ovat monenlaiset. Videolla oleva tarina kertoo siitä, mitä nuorten velkaantumisen takana voi olla. Video jakautuu kolmeen osaan: Mikä velkaantumiseen johti? Mitä tunteita tilanteeseen liittyi? Mistä ja miten nuori sai apua ja selviytyi tilanteesta?
Pohjimmainen viesti on, että rahaongelmiin on saatavilla apua. Apua kannattaa hakea rohkeasti mahdollisimman pian. Velkaantumisesta ja siihen liittyvistä vaikeista tunteista voi selviytyä.
Video on osa Sofia Lindroosin ja Peppiina Kuusisen toiminnallista opinnäytetyötä: ”En tiennyt miten puhua siitä” – Äänessä velkaantuneet nuoret. (Tampereen ammattikorkeakoulun Sosionomin tutkinto-ohjelma).
Toinen osa opinnäytetyötä olivat yksilötyöpajat, joihin osallistui Ahjola Setlementin Taloushaltia-hankkeen toimintaan osallistuneita nuoria. Työpajoissa sovellettiin Rahatarina-työkalua, jonka avulla käytiin läpi yhdessä nuoren kanssa hänen polkuaan kohti velkaantumista. Sofia Lindroos ja Peppiina Kuusinen tekivät videon käsikirjoituksen työpajojen pohjalta. Videolla esiintyvät henkilöt ovat näyttelijöitä.
Kiitos rohkeille nuorille, jotka jakoivat tarinansa!
Videon kuvaus ja editointi: Kari-Mikko Karjalainen
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan päättäessä yli 20 vuotta kestäneen toimintansa teemme pienen katsauksen kuluneisiin vuosiin.
Koululaisten aamu – ja iltapäivätoimintaa on järjestetty Ahjolassa, Saukkolassa ja Rientolassa jo 1990 luvun puolelta asti.
Ahjolan kerho oli Ahjolan toimitalossa Pispalassa ja siirtyi Pispalan koululle syksyllä 2007
Rientolan kerhot Rientolan toimitalossa Lielahdessa ja Lamminpään koululla
Saukkolan kerhot olivat Saukkolan toimitalossa Tammelassa
Ahjolan, Rientolan ja Saukkolan nuorisotyön yhdistyttyä vuonna 2010 kaikki olivat Ahjolan aamu- ja iltapäivätoimintaa. Tuolloin iltapäivätoiminnanjohtajana oli Matti Laine ja koordinaattorina Marja Ukkola. Lapsia toiminnassa oli tuolloin reilut 200 ja ohjaajia 14. Sittemmin 2010-luvulla toiminnan sekä lasten että ohjaajien kaksinkertaistui, kun myös kerhojen määrää lisättiin Johannekseen, Nekalaan, Muotialaan ja Hyhkyyn.
2020-luvulla kerhoja on ollut lisäksi Lamminpään koululla, Lielahden koululla, Pispalan koululla, Normaalikoululla Nekalassa ja Tammelan koululla. Lapsia kerhoissa on ollut enimmillään 550 ja ohjaajia 35.
Nyt viimeisenä vuonna Ahjolan kerhoja järjestettiin kuudella koululla. Lapsia oli 430 ja ohjaajia 28. Iltapäivätoiminnan koordinaattorina on toiminut Marja Ukkola ja iltapäivätoiminnan vastaavana ohjaajana Tuula Korkalainen.
Erikoisuutena harrastuskerhot
Kerhojen välillä oli etäisyyksistä huolimatta jotain yhteistyötä. Järjestimme kerhojen välisiä sählyturnauksia, joissa palkintojen jakajina toimivat tamperelaiset huippu-urheilijat. Ohjelmassa oli myös yhteisiä liikuntatapahtumia ja teatteriretkiä.
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ollut tarjota lapsille turvallinen paikka ennen ja jälkeen koulupäivän. Toiminta on tukenut koulun ja kodin kasvatustyötä. Tarkoituksena on ollut myös tarjota lapsille virikkeellistä ajanviettoa toisten lasten seurassa ja ohjaajien ohjauksessa. Ohjattua toimintaa on ollut sekä sisällä että ulkona, minkä lisäksi on järjestetty lasten vapaan leikin valvontaa. Ohjelmassa on huomioitu kalenterivuoden teemat, sekä lasten toiveet. Olemme organisoineet erilaisia juhlia, retkiä ja teemapäiviä.
Ahjolan järjestämälle koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalle on alusta alkaen ollut omaleimasta harrastustoiminnan sisällyttäminen kerhotoimintaan. Kerhojen sisäisiä harrastuskerhoja on ollut mm. liikunta- ja palloilukerhot, tanssi- ja teatterikerhot, luovan toiminnan kerhot, luonto-, lautapeli- ja koodauskerhot, sekä kokki-, taide- ja askartelukerhot. Juuri nämä harrastuskerhot ovat olleet meidän ja muutamien muidenkin yksityisten palveluntuottajien vetonaula.
Olemme olleet aktiivisia myös koulujen loma-aikoina. Ahjolan kesä-, syysloma- ja talvilomakerhot ovat tulleet monille tutuiksi. Kerhoja on järjestetty Ahjolassa, Rientolassa, Saukkolassa ja muutamalla koululla.
Olemme myös järjestäneet 2000-luvulta alkaen Kevätvilinät-tapahtuman Saukkolan toimitalossa. Tapahtumaan on osallistunut vuosittain 300–400 kävijää. Tapahtumassa on ollut taikuriesitys, kädentaitopaja, liikuntapaja, pomppulinna, käärme- ja hämähäkkiesittely, arpajaiset ja kahvio. Lisäksi tapahtumassa on vieraillut hälytysajoneuvoja, mm. poliisi ja palokunta.
Kaupungin palveluntuottaja
Ahjola on toiminut palveluntuottajana Tampereen kaupungille, ja kaupunki tuki toimintaa vuodesta toiseen yhteisten kumppanuussopimuksien kautta. Myös lapsia haettiin mukaan Tampereen kaupungin kautta. Kaupunki vahvisti kerhopaikat ja oikeuden kerhopaikkaan.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan aikaisemmin järjestäneet kaupungin nuorisotyö ja varhaiskasvatus ovat huomioineet hyvin yksityiset palvelutuottajat. Meille järjestettiin tapaamisia, kokouksia ja koulutusta. Myöhemmin näitä yhteistyömuotoja ei kuitenkaan jatkettu. Valitettavasti koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta kokonaisuudessaan ei vieläkään saa riittävästi ansaitsemaansa arvostusta ja esim. tilojen suhteen koululuokat ja esiopetus saavat parhaat päältä.
Yhteistyö koulujen rehtorien, opettajien ja muun henkilökunnan kanssa on parantunut aikojen saatossa. Alun haasteiden jälkeen yhteistyö on sujunut hyvin ja Ahjolaan ja meidän ohjaajiimme on suhtauduttu hyvin, ja meitä on arvostettu.
Haikein mielin, mutta pää pystyssä
Kaikki ohjaajamme ovat olleet koulutettuja ja päteviä tähän työhön. Meidän ohjaajien koulutuksina on ollut mm. koulukäynnin ja apip. toiminnanohjaaja, lähihoitaja, nuoriso-, yhteisö- ja vapaa-ajan ohjaaja, yhteisöpedagogi, sosionomi, kasvatustieteiden maisteri yms. Ohjaajien ikähaitari on ollut 20–60-vuotta, ja mukana on ollut miehiä ja naisia.
Olemme toimineet myös alan opiskelijoiden työpaikkakouluttajina ja työharjoittelupaikkojen järjestäjänä. Meille on tullut opiskelijoita lähinnä Tredusta ja Kankaanpään opistosta.
Toiminnasta vuosittain keräämämme palautteet ovat olleet pääosin positiivisia tai erittäin positiivisia. Varsinkin näissä muutamissa viimeisissä kyselyissä on tullut paljon hyvää palautetta monipuolisesta ja laadukkaasta toiminnasta, harrastuskerhoista ja ohjaajien osaamisesta ja työpanoksesta.
Päätämme Ahjolan iltapäiväkerhojen toiminnan tähän kevääseen haikein mielin, mutta pää pystyssä, ylpeänä toiminnastamme ja tekemästämme työstä. Olemme vuosien varrella varmasti vaikuttaneet positiivisesti monen lapsen ja heidän perheidensä elämään.
Kiitos kaikille vuosien varrella toiminnassa mukana olleille ohjaajille ja kerholaisille perheineen. Kiitos myös yhteistyökumppaneille!
Vuokraa harrastustila tai kokoustila Tampereelta yritykselle tai yhdistykselle!
Ahjolan Setlementti vuokraa luokka- ja liikuntatiloja Petsamossa ja Pispalassa sopimuksen mukaan sekä lyhytaikaiseen että tarvittaessa pitkäaikaiseenkin käyttöön.
Tilat on varusteltu vastaamaan nykyajan tarpeisiin, ja Saukkolan toimitilojen vuonna 2022 valmistuneessa perukorjauksessa on myös huomioitu tilojen esteettömyys.
Vuokraamme muun muassa kahta suurta liikuntasalia, kahta pienempää liikunta- ja tanssisalia, sekä erikokoisia luokkahuoneita harrastus- ja kokoustarkoituksiin.
Haluaisitko antaa ikimuistoiset synttärijuhlat lapsellesi ilman järjestämisen aiheuttamaa stressiä? Ahjolan tarjonnasta löydät nyt myös temppuilu-, askartelu-, käsityö- tai tanssisynttärit max 15 lapsen kemuihin!
Syntymäpäivät sisältävät valittua ohjattua toimintaa Ahjolan tiloissa, joko Pispalassa (Erämiehenkatu 10) tai Petsamossa (Vainiokatu 2).
Temppuilusynttärit Tule seikkailemaan temppuradalle ja opettelemaan uusia temppuja ja leikkejä opettajan ohjauksessa.
Tanssisynttärit Opetellaan yhdessä hauska ja helppo synttärikoreografia synttärisankarin toivomaan musiikkiin. Syntymäpäivien lopussa voidaan esittää koreografia juhlijoita hakeville huoltajille!
Askartelusynttärit Askarrellaan yhdessä opettajan ohjauksessa synttärikruunu. Osallistujat saavat askartelunsa mukaan muistoksi!
Kässäsynttärit Harjoitellaan kankaanpainantaa! Lapset pääsevät suunnittelemaan ja painamaan itse tyynyliinan, jonka he saavat kotiin muistoksi.
15 min yhteinen synttäreiden aloitus 45 min ohjattua toimintaa 45 min herkkujen syöntiä ja lahjojen avaamista (varaaja vastaa tarjottavien hankinnasta) 15 min yhteinen synttäreiden lopetus
Synttärien kesto on 2h, josta ohjattua toimintaa 1h 15 min. Synttärit on mahdollista järjestää pe-su. Max.15 lasta (5-12v) + yksi huoltaja mukaan. Maksuun sisältyy ohjattu toiminta, tila, sekä siivous (huom. ei tarjoilut).
Ahjolan kansalaisopistossa alkaa useita uusia kursseja kevään 2024 aikana!
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan Ahjolan verkkokaupasta!Ilmoittautuminen sekä kevään uusille kursseille että jo syksyllä alkaneille kursseille alkaa 7.12. klo 10!
Ilmoittautuminen kevään 2024 kursseille alkaa 7.12. klo 10. Voit ilmoittautua joko Ahjolan verkkokaupassa tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme puhelimitse (p. 044 553 8400) tai sähköpostitse (toimisto@ahjola.fi) ma-pe klo 10-15. Toimistomme Pispalassa palvelee asiakkaita ti-to klo 10-15. Asiakaspalvelu on kokonaan suljettu vko:lla 51 & 52.
Kevään koko kurssitarjonta julkaistaan verkkokaupassa 1.12! Tervetuloa mukaan harrastamaan, opiskelemaan ja oppimaan!
Syyslukukauden ilmoittautuminen koko lukuvuoden kestäville kursseille päättyy 31.10. Ahjolan kurssitarjonnata löydät lukuisia lyhytkursseja, joille voit ilmoittautua läpi vuoden!
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitusneuvottelijat suunnittelevat valtiovarainministeriön esityksen pohjalta jopa 50 prosentin leikkausta vapaan sivistystyön rahoituksesta. Tällä olisi rajuja seurauksia muun muassa työllisyydelle, jatkuvalle oppimiselle, kansan hyvinvoinnille ja alueelliselle tasa-arvolle. Leikkausten seurauksena moni oppilaitos joutuisi panemaan lapun luukulle, todetaan 14 tahon yhteisessä kannanotossa.
Laajasti työntekijöitä, oppilaitoksia ja koulutuksen järjestäjiä edustava joukko nostaa esiin, miten monitahoisia seurauksia leikkauksilla olisi.
Leikkaus vaarantaisi työllisyys- ja osaamistavoitteet
Leikkaus vapaasta sivistystyöstä vaikeuttaisi tulevan hallituksen työllisyystavoitteeseen pääsemistä.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat esimerkiksi kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot. Niissä tarjotaan ammatillista täydennyskoulutusta sekä opetetaan arjessa ja työelämässä tarvittavia perustaitoja, kuten tietotekniikkaa ja vieraita kieliä. Näin edistetään työkykyä ja työllistymisen edellytyksiä.
Työllisyysvaikutuksista puhuttaessa ei voida sivuuttaa myöskään leikkauksen vaikutusta vapaan sivistystyön työpaikkoihin. Esimerkiksi 70 miljoonan euron leikkaus vastaisi laskennallisesti yli 130 pienimmän oppilaitoksen lopettamista.
Toteutuessaan leikkaus iskisi rajusti koko kansan edellytyksiin oppia läpi elämän matalalla kynnyksellä uutta. Vapaan sivistystyön opinnot auttavat tutkitusti ylläpitämään toimintakykyä ja mielenterveyttä sekä ehkäisemään syrjäytymistä ja masentumista. Yhden vapaaseen sivistystyöhön käytetyn euron on arvioitu tuottavan yhteiskunnalle jopa yli viisi euroa. Tuotto syntyy siitä, että sosiaali- ja terveysmenot vähenevät samalla kun opiskelijan työelämätaidot ja motivaatio itsensä kehittämiseen lisääntyvät.
Voit lukea koko kannanoton Kansalisopistojen liiton kotisivuilta:
Miten elämänlaatuun keskittymällä luodaan kestävää tulevaisuutta? Elämänlaadussa on kyse esimerkiksi tyytyväisyydestä, merkitykselliseksi koetusta elämästä, mahdollisuuksista vaikuttaa elinolosuhteisiin sekä omien voimavarojen tunnistamisesta. Elämänlaatu perustuu aineettomiin asioihin, jotka ovat runsaita ja kaikkien ulottuvilla. Siksi elämänlaatuun keskittymällä luodaan kestävää tulevaisuutta.
Tervetuloa seuraamaan Kestävä tulevaisuus -teemaisia luentoja. Luennot ovat kaikille avoimia ja ilmaisia. Luentoja järjestävät yhteistyössä Etelä-Karjalan kansalaisopisto, Etelä-Helsingin kansalaisopisto, Kalliolan kansalaisopisto, Nurmijärven opisto, Ahjolan kansalaisopisto ja Vuolteen opisto osana Opistojen tunnettavuus hanketta.
Ke 27.9.2023 klo 18.00-19.00 Arto O. Salonen – Hyvinvointi kriisiytyvässä ajassa
Hyvän elämän tavoittelussa on viimeisten vuosikymmenten aikana korostunut elintason parantamispyrkimykset. Elämänlaatu puolestaan kannattelee elämää ja tekee siitä elämisen arvoista. Elämänlaadussa on kyse esimerkiksi tyytyväisyydestä, merkitykselliseksi koetusta elämästä, mahdollisuuksista vaikuttaa elinolosuhteisiin sekä omien voimavarojen tunnistamisesta. Elämänlaatu perustuu aineettomiin asioihin, jotka ovat runsaita ja kaikkien ulottuvilla. Siksi elämänlaatuun keskittymällä luodaan kestävää tulevaisuutta.
Professori Arto O. Salonen on kestävän hyvinvoinnin asiantuntija, joka työskentelee Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella ja on Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin jäsen. llmoittaudu verkkoluennolle viimeistään ma 25.9.2023. Saat sähköpostitse linkin, josta pääset seuraamaan luentoa.
To 5.10.2023 klo 18-19.30 Jore Marjaranta – Hyvinvoinnin tärkeys arjessamme
Miten jaksaa arjessa paremmin? Miksi hyvinvointi on arjessamme tärkeä? Miten jooga auttaa jaksamaan? Näitä asioita pohtii joogaopettaja ja muusikko Jore Marjaranta. Luento pidetään Teamsissä. Saat kutsun luentoa edeltävänä päivänä.