Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitusneuvottelijat suunnittelevat valtiovarainministeriön esityksen pohjalta jopa 50 prosentin leikkausta vapaan sivistystyön rahoituksesta. Tällä olisi rajuja seurauksia muun muassa työllisyydelle, jatkuvalle oppimiselle, kansan hyvinvoinnille ja alueelliselle tasa-arvolle. Leikkausten seurauksena moni oppilaitos joutuisi panemaan lapun luukulle, todetaan 14 tahon yhteisessä kannanotossa.
Laajasti työntekijöitä, oppilaitoksia ja koulutuksen järjestäjiä edustava joukko nostaa esiin, miten monitahoisia seurauksia leikkauksilla olisi.
Leikkaus vaarantaisi työllisyys- ja osaamistavoitteet
Leikkaus vapaasta sivistystyöstä vaikeuttaisi tulevan hallituksen työllisyystavoitteeseen pääsemistä.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat esimerkiksi kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot. Niissä tarjotaan ammatillista täydennyskoulutusta sekä opetetaan arjessa ja työelämässä tarvittavia perustaitoja, kuten tietotekniikkaa ja vieraita kieliä. Näin edistetään työkykyä ja työllistymisen edellytyksiä.
Työllisyysvaikutuksista puhuttaessa ei voida sivuuttaa myöskään leikkauksen vaikutusta vapaan sivistystyön työpaikkoihin. Esimerkiksi 70 miljoonan euron leikkaus vastaisi laskennallisesti yli 130 pienimmän oppilaitoksen lopettamista.
Toteutuessaan leikkaus iskisi rajusti koko kansan edellytyksiin oppia läpi elämän matalalla kynnyksellä uutta. Vapaan sivistystyön opinnot auttavat tutkitusti ylläpitämään toimintakykyä ja mielenterveyttä sekä ehkäisemään syrjäytymistä ja masentumista. Yhden vapaaseen sivistystyöhön käytetyn euron on arvioitu tuottavan yhteiskunnalle jopa yli viisi euroa. Tuotto syntyy siitä, että sosiaali- ja terveysmenot vähenevät samalla kun opiskelijan työelämätaidot ja motivaatio itsensä kehittämiseen lisääntyvät.
Voit lukea koko kannanoton Kansalisopistojen liiton kotisivuilta:
Lukuvuoden 2023-2024 kurssitarjonta on kokonaisuudessaan nähtävillä 1.6. Ahjolan verkkokaupassa. Ilmoittautuminen syksyn kursseille alkaa aiemmista vuosista poiketen jo torstaina 15.6. klo 10.
Kursseille voi ilmoittautua suoraan verkkokaupan kautta. Ilmoittautuminen on mahdollista myös puhelimitse (p. 044 553 8400) ja sähköpostitse (toimisto@ahjola.fi) ma-pe klo 10-15. Paikan päällä Ahjolan toimistolla asiakaspalvelu on avoinna ti-to klo 10-15.
Kurssitarjonnasta ei tehdä paperista koostetta aiempien vuosien tapaan. Elokuussa julkaistaan esite, johon kootaan muutamia poimintoja syksyn kurssitarjonnasta, mutta koko kurssitarjonta on nähtävillä ainoastaan verkkokaupassa.
Päivitetty 20.4.2023: Seuraava asiakasraati järjestetään ti 2.5. klo 17 Saukkolassa! Ilmoittaudu mukaan tästä.
Asiakasraadissa opiskelijat pääsevät kehittämään Ahjolan toimintaa. Luvassa on hyväntuulisia kokoontumisia tarjoilujen äärellä.
Ahjolaan on perustettu opiskelijoista koostuva asiakasraati, jonka avulla kehitetään kansalaisopiston toimintaa. Asiakasraadissa käsitellään opiskeluun ja viestintään liittyviä asioita vaihtuvin teemoin ja ryhmässä työskennellen.
Kuka tahansa Ahjolan kansalaisopiston toimintaan osallistunut voi ilmoittautua asiakasraatiin. Raati kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja yksi tapaaminen kestää puolitoista tuntia. Kokoontumisia järjestetään myös etänä.
Mukaan voi tulla kerran tai useampaan otteeseen. Tarjolla on pientä purtavaa, ja etätapaamisista saa leffalipun.
Hanke asiakasraadin taustalla
Asiakasraati liittyy Opistojen tunnettavuuden lisääminen palvelumuotoilun ja viestinnän keinoin -hankkeeseen, jonka tavoite on opistojen näkyvyyden lisääminen ja uusien asiakasryhmien tavoittaminen. Hankkeessa on mukana Ahjolan lisäksi viisi muuta kansalaisopistoa.
Koulutuspäällikkö Kirsi Kortesmaa vastaa Ahjolassa asiakasraatitoiminnan kehittämisestä ja järjestelyistä.
”Hankkeen tavoite on tehdä Ahjolan toimintaa tunnetuksi täällä lähiympäristössä ja tavoittaa uusia opiskelijoita. Tarkoitus on parantaa asiakaskokemusta ottamalla opiskelijoita mukaan yhteiseen suunnitteluun ja kehittämiseen”, Kortesmaa kertoo.
Asiakasraadin avulla saadaan tärkeää tietoa asiakkaiden tarpeista ja toiveista.
”Kuulemme, miltä opiskelu Ahjolassa tuntuu ja missä on kehitettävää”, Kortesmaa toteaa.
Ahjolan asiakasraadissa kuunnellaan opiskelijan toiveita, kokemuksia ja parannusehdotuksia.
Asiakasraati on tärkeä vuorovaikutuskanava
Ensimmäinen opiskelijoista koostuva asiakasraati kokoontuu Ahjolassama 6.3. klo 17.30–19.00.
”Haluamme aidosti ja herkällä korvalla kuulla opiskelijoiden kokemuksia, toiveita ja parannusehdotuksia toimintaamme ja viestintäämme liittyen”, Kortesmaa sanoo.
Asiakasraatitoimintaan kannattaa ilmoittautua mukaan, jos haluaa jakaa omia opiskelijakokemuksiaan ja toiveitaan Ahjolassa opiskelusta.
”Asiakasraati kokoontuu keväällä kaksi kertaa, ja toiminta jatkuu jälleen syksyllä. Hankkeen edistymisestä ja asiakasraatikokemuksista tiedotamme lisää kevään ja syksyn mittaan, joten kannattaa seurata Ahjolan somea ja uutiskirjettä”, Kortesmaa vinkkaa.
Ilmoittaudu mukaan Ahjolan asiakasraatitoimintaan tästä.
Hankkeilla on yhteiskunnallinen vaikutus
Hankkeet näkyviin -juttusarjassa tutustutaan myöhemmin kahteen muuhun Ahjolan kansalaisopiston mielenkiintoiseen hankkeeseen. Seuraavissa jutuissa esitellään Digitaitoja pienyrittäjille ja Osaamisperusteisuutta Ahjolaan -hankkeita.
Kansalaisopistot kehittävät toimintaansa hanketyön avulla, jota tehdään usein yhteistyössä muiden opistojen ja yhteiskumppaneiden kanssa. Yhteistyöllä saadaan esiin vapaan sivistystyön arvoja ja samalla nostetaan kansalaisopistojen työtä näkyviin.
Ahjolan kansalaisopiston rehtori Pilvi Mansikkamäen mukaan hanketyö on kansalaisopistoille tärkeää, koska sen avulla pystytään tekemään yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa.
”Hankkeiden avulla tartutaan yhteiskunnallisesti tärkeisiin teemoihin ja tehtäviin. Tavoitetaan ne kohderyhmät, joille matalan kynnyksen koulutusta tarvitaan tai jotka jäisivät muuten koulutuksen ulkopuolelle”, Mansikkamäki kertoo.
Kielten opiskelu kansalaisopistossa on usein rennompaa ja harrastusmaisempaa kuin mihin koulun penkillä on totuttu. Ahjolan kielten kursseilla voi kuitenkin kehittyä sujuvaksikin puhujaksi.
Vielä neljä vuotta sitten Suomeen muuttaessaan saksalainen Robert Stark ei osannut sanaakaan suomea. Nykyään kieli luonnistuu niin nopealla tempolla, että kuunnellessa on välillä vaikea pysyä perässä.
”Ymmärrän varmaankin 97 prosenttia suomenkielisestä puheesta, ja pysyn jo mukana äidinkielisten keskustelussa. Suomen kursseilla on ollut kiva kuulla erilaisia taustatarinoita ja tavata ihmisiä. Kursseilla on aina sellainen meininki, että ainakin kärsimme yhdessä tämän hankalan kielen kanssa”, Stark sanoo ja naurahtaa.
Stark on opiskellut kieltä Ahjolassa koko Suomessa asumisensa ajan. Hänelle kielen opiskelussa yksi tärkeimmistä asioista on se, että opettaja osaa selittää suomen kielen kummallisuuksia.
”Suomen kielioppi on aika monimutkaista, eivätkä suomalaiset automaattisesti osaa selittää, miksi jokin asia sanotaan niin kuin sanotaan. Esimerkiksi Ahjolassa Nora Kauszin opetus on tosi hyvää, koska hän on itsekin muuttanut tänne ja oppinut suomen aikuisiällä.”
Miksi kieliä opiskellaan
Ahjolan kielten koulutuspäällikkö Tuula Kivelän mukaan kansalaisopiston opiskelijoilla on erilaisia syitä lähteä opiskelemaan kieliä. Päätavoitteena on kuitenkin hankkia kielitaitoa, jolla on käyttöä. Tämä näkyy sekä suomen kielen että vieraiden kielten kursseilla.
Suuri osa vieraiden kielten opiskelijoista haluaa kehittää kielitaitoa matkailua varten. Toinen yleinen syy kursseille hakeutumiseen on se, että suvussa on ulkomaalainen perheenjäsen, jonka kanssa halutaan pystyä keskustelemaan. Iäkkäämmille opiskelijoille kurssit voivat taas tuoda rytmiä ja sosiaalisuutta arkeen.
Kielten opiskelu kansalaisopistossa on usein harrastusmaisempaa kuin mitä ehkä voisi olettaa. Esimerkiksi kotitehtävien ja osallistumistahdin suhteen ei ole samanlaisia vaatimuksia, joihin monet ovat tottuneet.
”Kielelliset oppimistavoitteet eivät ole erilaisia, mutta se on merkittävä ero, että Ahjolassa me teemme vapaata sivistystyötä, emmekä vaadi opiskelijalta mitään. Emme hänen persoonastaan, opiskeluvalmiuksistaan eikä siitä, kuinka paljon tekee hommia”, Kivelä kuvailee.
Leikki purkaa huonoja muistoja
Etenkin joillekin iäkkäämmille opiskelijoille on saattanut koulumuistojen pohjalta muodostua itsestään käsitys huonona kielenoppijana. Tämä voi nostaa kynnystä hakeutua kielikurssille, vaikka oppimishalua olisikin.
”Tämä on lempiaiheeni”, Kivelä sanoo.
”Siitä on tehty paljonkin tutkimuksia, että jos oppimistilanteissa ei ole stressiä, se mahdollistaa oppimisen. On helpompaa oppia ilon, hassuttelun ja leikin kautta. Jos ihminen taas on traumatisoitunut kielen opiskelusta ja jokin muistuttaa siitä tai nostaa stressitasoa, niin oppi ei mene läpi riippumatta siitä, mitä opettaja tekee.”
Tämän vuoksi Ahjolan kielten kursseilla saatetaan opetella kieltä esimerkiksi erilaisten pelien, laulun ja ryhmäharjoitusten kautta.
”Vaikka menetelmät tuntuisivat jonkun mielestä huuhaalta, niin leikkimäisyys itse asiassa edistää oppimista”, Kivelä täsmentää.
Ryhmästä apua oppimiseen
Suomen kielen kursseille osallistuu ihmisiä maailman eri kolkista. Robert Stark on saanut opiskeluryhmästä voimaa vaikean kielen selättämiseen.
”Kurssilaisilla on yleensä vähän sellainen ajatus, että nooh, taas ollaan täällä. Tämä on edelleen aika vaikea kieli. Nauramme sille omalle kohtalolle, että nyt yritetään oppia tämä. Minusta se oli aina mukavaa.”
Stark käy tällä hetkellä Ahjolassa B2.2.-tasoisella suomen kielen kurssilla, mikä osoittaa lähes natiivia kielitaitoa. Hänellä on suomalaisille vinkki.
”Se on edelleen vähän vaikeaa suomalaisille ymmärtää, että ihmiset oppivat kieliä ja siinä on erilaisia tasoja. Ajatellaan, että on vain kaksi vaihtoehtoa, että joko ei osata suomea ollenkaan tai sitä osataan puhua kuin äidinkieltä. Suomea opettelevalle ei silloin kannata puhua englantia, vaan voi yrittää puhua vähän hitaammin ja selittää sanoja suomeksi.”
Instrumentin hallitseminen vaatii pitkäjänteistä harjoittelua. Harrastusmotivaatiota on mahdollista ylläpitää monin eri keinoin.
Musiikkiharrastuksen ylläpitämiseen tarvitaan sinnikkyyttä. Motivaatio säilyy, kun edetään tarpeeksi rauhallisesti kohti omaa tavoitetta.
Musiikkipedagogi (AMK) Juho Varjakoskea aihe on kiinnostanut niin paljon, että hän käsitteli opinnäytetyössään motivaatiota ja mielekkyyttä kitaransoiton opetuksessa.
”Itselläni on ollut kaikenlaisia opettajia ja myös huonoja kokemuksia. Se on ajanut minua opettamaan”, Varjakoski kertoo.
Varjakoski opettaa Ahjolassa aikuisten ja lasten akustista kitaransoittoa ja bändikursseja, sähkökitaran soittoa ja musiikinhahmottamista.
”Lasten kanssa olemme soittaneet meemi- tai Star Wars -melodioita ja aikuisten kanssa nuoruuden musiikkia. Tutut jutut innostavat kaikenikäisiä”, hän kertoo.
Pitkä opiskelu vaatii motivaatiota
Varjakosken mukaan minkä tahansa instrumentin hallitseminen vaatii kymmeniätuhansia tunteja harjoittelua. Eri instrumenteilla on erilaiset oppimiskäyrät.
”Oppimiskäyrä tarkoittaa sitä, kuinka vaikeaa on hallita instrumenttia. Sähkökitaran jyrkkä oppimiskäyrä vaatii maltillista etenemistä useamman vuoden, jotta soitinta alkaa hahmottaa. Pianossa käyrä on loivempi, eli tietty osaamistaso saavutetaan helpommin.”
Juho Varjakoski
Motivaatio-ongelmia voi matkan varrella syntyä esimerkiksi ajankäytön ongelmista tai aiemmin saadusta huonosta palautteesta.
”Musiikki on monelle henkireikä, jossa mennään syvälle ihmisen sieluun. Jos opettaja on vaikkapa sanonut, ettei sinusta tule mitään, oppilas on voinut rakentaa siitä sisäisen mörön”, Varjakoski kertoo.
Mehukasta teoriaa
Positiivinen palaute on tärkeää sekä lapsille että aikuisille. Varjakosken mukaan vanhempien kannattaa pyrkiä antamaan musiikkia harrastaville lapsilleen onnistumisen tunteita.
”Soittamisen mielekkyys lähtee siitä, että ostetaan sopivan kokoinen kitara, nuotti- ja kitarateline. Kitara ei loju lattialla, vaan se on helppo ottaa käyttöön. Soittamisen itsessään tulisi olla palkitsevaa, mutta vanhempi voi myös tehdä lapselleen palkintojärjestelmän. Tehdään soittoläksyjä ahkerasti, ja siitä palkitaan ”, Varjakoski vinkkaa.
”Aikuisopiskelijoiden kannattaa palkita itseään. Kun on saavutettu tavoite, voi mennä vaikkapa konserttiin tai sopia saunaillasta ystävien kanssa.”
Varjakosken mukaan opetuksessa pitäisi huomioida oppilaiden toiveet harjoiteltavasta ohjelmistosta ja teoriaopetuksen tulisi olla käytännönläheistä.
”Tunnilla voidaan kuunnella oppilasta kiinnostavaa musiikkia, joka sitten pilkotaan paloiksi. Teoriastakin voi tehdä sillä tavalla mehukasta”, Varjakoski sanoo.
Varjakoski haluaa opettajana osoittaa, että musiikin harrastaminen on kivaa ja palkitsevaa.
”Opettamisessa haluan tietää, mikä oppilasta motivoi ja miten saan tästä kurssista vieläkin valovoimaisemman”, hän kertoo.
Mitä äänesi haluaisi kertoa sinulle? Marja Skaffarin mukaan ääni-ilmaisun harjoitteleminen voi auttaa arkisissa tilanteissa mutta myös syventää itsetuntemusta ja vapauttaa mielen lukkoja.
Pysähdy hetkeksi ja rentouta hartiasi. Miltä tuntuisi, jos laittaisit silmäsi kiinni ja tunnustelisit, mitä äänellesi kuuluu. Mitä sen tekisi mieli tehdä juuri nyt? Haluaisiko se huokaista, haukotella tai huutaa?
”Uskon siihen, että sen sijaan, että itse ohjaisi ääntä, antaakin äänen ohjata tekemistä. Siinä voi olla oikotie itsetuntemukseen, kun oppii kuuntelemaan itseään”, Marja Skaffari, esitystaiteilija ja äänenkäytön kouluttaja, pohtii.
Skaffarista huomaa, että hän on ajatellut ääntä ja sen käyttöä hyvin paljon. Hän on kouluttautunut musiikkitetterinäyttelijäksi ja teatteri-ilmaisun ohjaajaksi, mutta nimenomaan ääni on hänelle selkeä sydämen asia ja intohimon kohde.
”Ajattelen että ääni on tavallaan sielun työkalu. Sillä voi löytää yhteyden omaan ytimeensä, jota ei aina arjessa kerkeä kuuntelemaan. Minulle on tärkeää kehollinen vapaus, koska se luo äänen vapautta ja sitä kautta myös mielen vapautta”, Skaffari kuvailee.
Ääninäyttelemistä
Ääni on välineenä hyvin muuntautuva ja sen avulla on helppo luoda mielikuvia. Skaffari ohjaakin ensimmäistä Ahjolan ääninäyttelemiskurssia syksyllä 2022. Kurssille voi tulla kuka vain lähtötasosta riippumatta.
”Se sopii kaikille, joilla on ääni”, Skaffari naurahtaa.
Ääninäyttelemiskurssilla voi päästä kokeilemaan eri tyylilajeja ja pohtimaan, mitä yhden ihmisen äänellä voi saada aikaan. Tarkoituksena on harjoitella videoiden ja animaatioiden dubbausta sekä kokeilla erilaisten tekstien ilmaisemista. Äänen avulla kehitellään erilaisia hahmoja esimerkiksi kuvasta syntyvän mielikuvan perusteella.
”On kiinnostavaa, miten vaikkapa kuva karhun hahmosta voi antaa aika itsestäänselvän impulssin siitä, miltä se kuulostaisi”, Skaffari sanoo.
Oma ääni on hyvin henkilökohtainen asia, ja harjoitteisiin heittäytyminen saattaa tuntua etenkin aloittelijalle haastavalta. Skaffarille onkin hyvin tärkeää ylläpitää kurssilla turvallista ilmapiiriä.
”Vaikka olisi minkälaisia harjoituksia, mitään ei pakoteta tekemään, vaan asioita voi kokeilla itseä ja ryhmää kuunnellen.”
Mielen lukkoja
Skaffari opettaa Ahjolassa myös Oman äänen löytäminen -kurssia, jolla keskitytään luovaan äänenkäyttöön. Skaffarin mukaan äänenkäyttöä kannattaa harjoitella jo arjenkin varalta: välillä tulee tilanteita, joissa pitää olla äänessä pitkään, tai vastassa voi olla vaikkapa puheen pitäminen läheisen häissä.
Toisaalta omaan ääneen voi liittyä myös mentaalisia esteitä, joita harjoittelulla voi haastaa.
”Useinhan äänenkäyttö ja laulaminen voivat olla hyvin latautuneita asioita, joita ei välttämättä uskalla tehdä ainakaan julkisesti. Niiden tutkiminen voi olla tosi jännittävää”, Skaffari sanoo.
Skaffari on käyttänyt omassa opetuksessaan muun muassa fyysistä hengitystyöskentelyä opiskelijoiden äänenkäytön ja laulamisen lukkojen avaamiseen. Oloa voi helpottaa myös, jos keskittyy harjoitukseen sen sijaan, että vain kuulostelisi itseään.
”Kun heittäytyy hetkeen tai keskittyy tehtävään, voi vapautua ajattelemaan uusilla tavoilla. Se voi tehdä mahdolliseksi asioita, jotka eivät ensin tunnu siltä”, Skaffari sanoo.
Skaffarin mukaan äänenkäytön harjoittamiseen liittyy myös filosofisempi puoli.
”Haluan haastaa käsityksiä, joita ihmisillä on itsestään. Sitä saattaa ajatella, että minulla on tällainen ääni, ja sillä pystyy tekemään vain tätä asiaa. Ajattelen, että äänityöskentely, kuten varmasti mikä tahansa luova työskentely, avaa uusia ovia siihen, kuka sinä olet.”
Ääni on vapautta
Skaffarin ei ole helppoa selittää, mistä hänen oma kiinnostuksensa äänityöskentelyyn lähti.
”Mietin miten sanallistan tämän niin, etten kuulosta liian oudolta”, hän sanoo ja naurahtaa.
”Olen käynyt aika pitkän tien liittyen omaan ääneeni.”
Skaffari on harrastanut laulua lapsesta saakka ja tullut sen kautta jo nuorena tietoiseksi äänestään: milloin vapinasta ja jännityksestä, milloin kehuista, joita hän on äänestään saanut. Ympäristön reaktiot ovat matkan varrella sekä säikäyttäneet että kannustaneet. Myöhemmin hän päätyi opiskelemaan musiikkiteatterinäyttelijäksi.
Valmistumisen lähestyessä Skaffari kuitenkin tajusi uupuneensa musiikkiteatterin monenlaisiin vaatimuksiin ja löysi lopulta oman paikkansa esitystaiteen, näyttämöllisen improvisaation ja äänityöskentelyn puolelta.
Hän on myös opiskellut äänenkäyttöä Ranskassa ja Puolassa. Nykyään esitystaiteilijana musiikki ja erilaiset äänikudelmat ovat merkittävä osa hänen esityksiään.
”Kun käytän ääntäni, koen olevani vapaampi kuin missään muualla. Jos sanon, että ne ovat olleet hetkiä, jolloin olen ollut lähimpänä jumalaa, niin se on aika lähellä sitä, mikä kokemukseni on ollut. Tätä kokemusta haluaisin jakaa myös muille”, Skaffari kertoo.
”Yhä nykyäänkin ihmisillä on kokemuksia siitä, että heidän ääntään on kommentoitu ikävästi, ja he ovat ajatelleet, että ehkä minä olen sitten hiljaa. Kenenkään meistä ei kuitenkaan kuulu olla hiljaa. Äänityöskentelyssä opitaan ottamaan tilaa. Sillä voi luoda itselleen elämisen rohkeutta ja uskallusta vaikkapa puolustaa asioita, jotka ovat itselle tärkeitä.”
Avoimissa ovissa 17.12. klo 11-15 pääset tutustumaan toimintaamme. Luvassa näytetunteja, jouluisia askarteluja, piparia, glögiä ja paljon muuta. Tapahtumassa pääset ostamaan myös Ahjolan kurssilahjakortteja tarjoushinnoin, joko itselle tai lahjaksi! Lahjakortti 50 € -> 40 € Lahjakortti 25 € -> 22 €
Tapahtuman aikataulu:
Näytetunteja: klo 11.15-11.45 Hahthajooga – Tutustutaan jooga-asentoihin ja harjoitellaan tietoista rentoutumista 11.30-12.00Joululauluja – Pia ja Juha laulattavat tuttuja joululauluja pianon ja kitaran säestyksellä! 12.00-12.30 Venyttely– Venytellen hyvää oloa joulukiireiden keskelle! 13.00 -13.30 Joululauluja – Pia ja Juha laulattavat tuttuja joululauluja pianon ja kitaran säestyksellä! 13.45 -14.15Tuolijumppa– Tule nauttimaan liikunnan ilosta musiikin tahdissa 14.30-15.00Pilates– Vahvistetaan vartalon keskialuetta, harjoitellaan oikeaoppisia liikeratoja ja syvennetään hengitystä 12.15, 12.30, 13.45 ja 14 Pianonsoiton näytetunteja (kesto 15 min) – Pianonsoiton näytetunteja aikuisille ja lapsille, 1-3 henkilöä kerrallaan.
Työpajoja klo 11-15 Lahjapussien askarteluja – Valmistetaan kauniita ja persoonallisia lahjapusseja Lasityöpaja – Astu lasin upeaan ja värikkääseen maailmaan! Tervetuloa tutustumaan lasitöiden alkeisiin Jouluisia askartelua -Jouluisia askarteluja itselle tai lahjaksi! Tule kokeilemaan: klo 11-13 Joulukuusen askartelu klo 13-15 Himmeleiden askartelu Lasten tonttutemppurata – Tervetuloa temppuilemaan ja leikkimään jouluisia leikkejä! Huom! klo 12-14 Piirtämisen sekatekniikatja Pop-up maalausnäyttely! – Tehdään kortti sekatekniikalla ja ihaillaan upeita maalauksia!
Saukkola sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä (vain 10 min kävelymatkan päässä ratikkapysäkiltä, bussilla oven eteen) Petsamon kaupunginosassa osoitteessa Vainiokatu 2.
Saukkolassa voit harrastaa muun muassa liikuntaa, kieliä, tanssia, kuvataidetta, teatteria, musiikkia ja kädentaitoja. Lue lisää Saukkolan tuoreista tiloista täältä.
Entisöintikursseilla hienointa on nähdä, kuinka rikkinäisestäkin esineestä voi työstää käyttökelpoisen ja kauniin. Projektiksi voi ottaa vaikkapa kirpparilta löytyneen funkkissenkin tai mummolan vanhan keinutuolin.
Kello lähestyy neljää, ja pikkuhiljaa entisöintikurssilaiset saapuvat PMK-talolle. Vielä hetken aikaa on hiljaista, mutta kun keskeneräiset huonekalut ja työvälineet nostetaan esiin, ilma täyttyy paukkeesta ja kolinasta.
Entisöintikurssien pitkäaikainen opettaja Sirkka Haavisto kertoo, että tunnit ovat työpajamaisia ja yleensä opiskelijat jatkavat keskeneräisiä projektejaan. Haavisto neuvoo ja opastaa tarpeen mukaan. Tämän vuoksi aloittelijat ja jatkavat kurssilaiset voivat työskennellä samoilla tunneilla.
”Noin 1930–1960-luvuille ajoittuvia esineitä työstetään eniten. Aina on työn alla esimerkiksi funkkisesineitä ja pikkutuoleja. Tuoli on tavallisin käsittelykohde”, Haavisto kertoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Pitää olla riittävän romu
Asko Niemimaa on parhaillaan kunnostamassa keinutuolia ystäväpariskunnalleen. Tarkoituksena on poistaa vanha maalikerros ja tuoda esiin alla oleva puupinta. Niemimaa on käynyt entisöintitunneilla jo kuuden vuoden ajan.
”Tämä on niin hieno homma ja Sirkka niin hyvä opettaja, että entisöintitiistait kuuluvat minulla vuosikalenteriin. Olen täällä siihen saakka, kunnes potkitaan pois”, Niemimaa kehuu.
Niemimaa käy kurssilla, koska pitää siitä, kuinka vanhalle ja räsäiselle saa annettua uuden elämän. Hän etsii kirpputoreilta entisöitäviä huonekaluja ja ottaa uusia projekteja vastaan kavereilta, jotka toivovat huonekalulle uutta ilmettä.
”Tykkään siitä, että huonekalu on mennyt riittävän huonoksi. Ei nyt ihan palasiksi, mutta se voi kupruilla ja nitistä ja natista. Siitä tietää, että töitä riittää. Jos kaluste on hyväkuntoinen, en ota sitä, vaikka halvalla saisi.”
Uutta oppia hakemassa
Tiina Lahtiselle tämä on puolestaan ensimmäinen syksy entisöinnin parissa. Hän on aiemmin tuunaillut huonekaluja kotona. Kun hän sai käsiinsä suurikokoisen vitriinikaapin, hän totesi, etteivät omat taidot ja kotitilat riitä.
Tällä hetkellä meneillään on kaapin vanhojen lakkapintojen poisto. Lahtinen kertoo oppineensa uutta esimerkiksi erilaisista materiaaleista: millaista käsittelyä materiaalit kestävät ja miten niitä kannattaa työstää.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Tiina Lahtinen on ensimmäistä kertaa entisöintikurssilla.
”Saan täältä sitä, mitä varten tulinkin, eli apua siihen, että mitä tehdään ja miten. Se on kyllä korvaamatonta. Samalla tutustuu uusiin työvälineisiin”, Lahtinen kertoo.
Lahtinen pohtii, että visioita uusiin töihin tuppaa tulemaan aina, kun menee kirpputorille, mutta seuraavaa projektia ei ole vielä jonossa odottamassa. Kotona pyörii tosin yksi koristeikkuna, joka kaipaisi laittamista.
Trendit vaikuttavat
Sirkka Haavisto on opettanut Ahjolassa entisöintiä jo 25 vuotta. Hänen mukaansa sisustustrendit näkyvät tunneilla jonkin verran. 1990-luvulla oli trendinä saada puu maalien alta takaisin esiin, minkä jälkeen 2000-luvulla valkoiseksi maalaamisen villitys valtasi monet.
Nykyään monet kurssilaiset pitävät siitä, että esineen alkuperäinen idea ja käsittely saadaan tuotua esiin. Myös kiinnostus retroesineisiin on noussut.
Millaisia esineitä tai kalusteita kannattaa entisöidä?
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Entisöintiopettaja Sirkka Haavisto vasemmalla.
”Ensinnäkin sellaisia esineitä, joilla on itselle merkitystä ja jotka haluaa säilyttää. Hyötynäkökulmasta ajatellen esimerkiksi massiivipuinen huonekalu säilyy ja säilyy, jos sen käsittelee. Kolmantena ovat design-esineet tai esineet, joilla on esimerkiksi kulttuurihistoriallista tai rahallista arvoa”, Haavisto luettelee.
”En rupea kuitenkaan sanomaan, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Kerron kurssilaisille etukäteen, kuinka paljon työtä kaluste vaatii, mutta oppilas itse päättää, mitä tehdään”, hän huomauttaa vielä.
Haavistoa itseään viehättävät entisöinnissä esineet ja tekemisen prosessi: on hienoa nähdä, miten romusta muotoutuu jälleen kaunis käyttöesine.
”Minulla on myös kauhean mukavia ja innostuneita opiskelijoita. Täällä on kiva työskennellä, kun ihmiset tekevät hyvillä mielin ja motivoituneina”, hän lisää.
Kaupunkimaisema antaa tanssi-inspiraatiota niin vasta-alkavalle kuin kokeneellekin tanssijalle. Tanssinopettaja ja koreografi Anniina Kumpuniemi etsii liikkeisiin ideoita ympäröivästä maailmasta ja arjesta.
Anniina Kumpuniemen äänestä kuuluu hymy. Hän viettää lyhyttä lomaa ennen seuraavia tanssiesityksiään ja nautiskelee siitä, että kerkeää käydä arkiaamuna uimahallissa ja juoda rauhassa iltapäiväkahvia. Korona-ajan kokoontumiskieltojen jälkeen tanssijana ja koreografina työskentelevä Kumpuniemi on innoissaan syyskauden tanssiesityksistä.
”On ollut niin kummallista, kun esimerkiksi viime keväänä me ainoastaan striimasimme esityksiä. Tiesimme vain, että yleisö oli siellä jossakin. On ollut upeaa päästä tekemään yleisöesityksiä.”
Kumpuniemi on tanssiteatteri MD:n toiminnanjohtaja sekä ensi keväänä myös Ahjolan nykytanssin opettaja. Hän hakee inspiraatiota tanssiinsa ja koreografioihinsa ympäröivästä elämästä ja arkisistakin asioista. Samankaltaisella ajatusmaailmalla syntyi idea Nykytanssia kaupunkitilassa -kurssista, jota Kumpuniemi tulee yhdessä työryhmän kanssa opettamaan Ahjolaan keväällä 2022.
Tanssilla taikaa kaupunkikuvaan
Kumpuniemeä viehättää ajatus siitä, miten tanssiliikkeet voivat nousta esiin ympärillä vilisevän kaupungin keskeltä. Vuonna 2015 hän toteutti tanssityöryhmän kanssa kaupunkiteoksen, jota esitettiin yhteensä 10 paikassa Tampereella ja Turussa. Siitä kehkeytyi idea Nykytanssia kaupunkitilassa -kurssiin.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
”Hyvin yksinkertaisetkin eleet voivat nousta ja kohota kaupungin kiireestä esiin tavalla, joka on tosi kiehtova ja jopa taianomainen. Se muuttaa koko paikan virityksen”, Kumpuniemi kuvailee.
Tanssiliikkeiden yhdistäminen ympäröivään maailmaan auttaa näkemään tuttuja paikkoja uusin silmin. Inspiraatiota liikkeisiin voi hakea esimerkiksi rakennusten, aukioiden ja puistojen muodoista ja linjoista tai tunnelmista. Näin voi huomata asioita, joita normaalisti arjessa ohittaa.
Kumpuniemi kertoo, että tanssikurssi sopii hyvin myös vasta-alkajille, joilla ei ole kokemusta nykytanssista. Kun liikkeitä etsitään yhdessä ja mietitään ympäristön avulla, hyvin yksinkertaisillakin asioilla voidaan tehdä näyttäviä koreografioita. Esimerkiksi jo pelkkä käsikkäin jonossa kulkeminen tai pysähtyminen keskellä Hämeenkatua erottuu mielenkiintoisesti keskustan hälinässä.
Myös kokeneemmille tanssijoille paikanvaihdos voi antaa paljon uutta ja avata silmät ympäristölle.
”Olisi tosi kiinnostavaa saada eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä kohtaamaan yhteisen asian äärellä”, Kumpuniemi pohtii.
Ryhmävoima auttaa arasteluun
Aralle esiintyjälle ajatus kaupungin keskustassa tanssimisesta voi tuntua erikoiselta. Kumpuniemen mukaan harjoitukset aloitetaan huomaamattomissa paikoissa ja siirrytään sieltä näkyvämmille alueille. Kurssilla edetään ryhmän kiinnostuksen ja uskalluksen ehdoilla.
”Siinä on sellaista ryhmävoimaa. Kun on monta ihmistä, saa luottamusta ja tukea toisista. Kaupunkitilassa yksi ihminen ei välttämättä erotu, vaikka toki sooloileminenkin on mahdollista”, Kumpuniemi sanoo ja hymähtää.
”Aluksi harjoitellaan menemällä ensin vaikkapa piiloon Näsinpuiston labyrinttiin, ja otetaan sitä kautta kaupunkitilaa ja liikettä haltuun.”
Mutta paraatipaikoillekin mennään?
”Kun lähdin suuntautumaan alalle ja tutustuin nykytanssiin, se vei kyllä ihan täysin mukanaan juuri sen vapauden ja monipuolisuuden vuoksi.”
”Kyllä sellainen ajatus olisi. Esimerkiksi Hämeenpuisto, Keskustori ja Hämeensilta ovat houkuttavia esiintymisareenoita. Kaupungin ja sen osien katsominen näyttämöinä on se, mitä osallistujien kanssa harjoitellaan.”
Tanssin iloa etsimässä
Kumpuniemi pohtii, että Ahjolan ja muiden vapaan sivistystyön toimijoiden tarjoamat tanssikurssit voivat toimia hyvänä matalan kynnyksen mahdollisuutena aloitella uutta lajia tai harrastaa vakavastikin. Eri-ikäiset ja -taustaiset tanssijat pääsevät kohtamaan kenties helpommin kuin tanssikouluissa.
”Siihen ei liity sellaista statusta, että tarvitsisi olla valmiiksi taitava tai tähdätä johonkin, vaan näillä kursseilla näkyy ennemminkin harrastamisen ilo ja nautinto.”
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Lajina nykytanssi on tyyliltään monipuolista. Se on hyvin vapaata tanssia, joka lähtee tekijöiden taidosta ja kiinnostuksesta siihen, millaista liikettä halutaan luoda. Yksinkertaisistakin liikkeistä voi muodostaa koreografioita: pohjana voivat toimia vaikkapa kävely, juoksu, kyykyt, hypyt tai loikat.
Tanssin kipinä lähti leikistä
Kumpuniemen oma intohimo tanssimiseen syttyi jo kolmevuotiaana, kun hän pääsi hoitopaikassaan katselemaan kahden nuoren balettiharrastajan harjoittelua.
”Olin silloin todella nuori, mutta muistan pienen pieniä hetkiä siitä, kun olen ollut piilossa kulisseissa, hyppinyt salaa ja yrittänyt matkia isoja tyttöjä. Sain leikkiä heidän puvuillaan ja kärkitossuillaan. Siitä lähti roihuava kipinä, että oli pakko päästä tanssitunneille”, Kumpuniemi kertoo ja naurahtaa.
Kumpuniemelle juuri nykytanssi on se kaikista omin laji. Lapsena hän kokeili kaikkia tanssilajeja, joita oli silloin tarjolla aina satubaletista flamencoon. Ennen tanssin opintoja Teatterikorkeakoulussa hän oli viehtynyt eniten jazz-tanssiin.
”Kun lähdin suuntautumaan alalle ja tutustuin nykytanssiin, se vei kyllä ihan täysin mukanaan juuri sen vapauden ja monipuolisuuden vuoksi”, Kumpuniemi sanoo.
