Me Ahjolassa haluamme tehdä Tampereesta ihan jokaiselle hyvän paikan kasvaa ja oppia uutta. Ahjolan Setlementti ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka ylläpitää, hallinnoi ja kehittää Ahjolan kansalaisopiston opinto- ja kerhotoimintaa sekä järjestää lapsi-, nuoriso- ja perhetyötä Tampereen alueella. Pyrimme omalla toiminnallamme edistämään yhteisöllisyyttä ja ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä ehkäisemään syrjäytymistä.

Innostaako sinua harrastaminen, opiskelu ja kansalaisjärjestötoiminta? Hae Ahjolan viestintäharjoittelijaksi!

Etsimme viestintäharjoittelijaa tekemään opintoihin kuuluvaa harjoittelua helmikuun ja kesäkuun välisellä ajalla. Harjoittelu on mahdollista tehdä täyspäiväisellä työajalla 3 kk aikana helmikuusta huhtikuuhun tai osa-aikaisena helmikuusta alkaen. Tarkat päivämäärät ovat sovittavissa. Harjoittelu on palkallinen. Edellytämme valitulta korkeakoulun myöntämää harjoittelutukea.

Tehtäviisi viestintäharjoittelijana kuuluu Ahjolan Setlementin ja kansalaisopiston sisäistä viestintää, verkkoviestintää ja nettisivujen ylläpitoa. Pääset myös tekemään Ahjolan somea ja avustamaan asiakaslehtemme toimittamisessa. Toivomme hyviä kirjoitustaitoja ja suomen kielioppia sekä kiinnostusta oppia erilaisten viestintäkanavien käyttöä. Etsimme tekijää, jolla on myös visuaalista silmää ja mieluusti hallussa perustaidot yhdestä tai useammasta kuvankäsittely- ja/tai taitto-ohjelmasta (esim. Photoshop, InDesign, Canva).

Työtä tekemällä oppii, emmekä oleta sinun olevan valmis ammattilainen. Toivomme kuitenkin halua ja intoa oppia uusia asioita sekä kykyä itsenäiseen työntekoon. Et pelkää opetella erilaisten julkaisujärjestelmien käyttöä. Harjoittelijaksi toivotaan viestinnän opintoja suorittanutta vähintään kolmannen vuoden opiskelijaa.

Toivomme sinulta:

  • Hyviä kirjoitustaitoja
  • Kuvankäsittelyohjelmien tuntemusta ja visuaalista silmää
  • Ideointikykyä ja rohkeutta sanoa omia ideoita ääneen
  • Positiivista ja oppimishaluista asennetta
  • Tiimityötaitoja
  • Itsenäistä työotetta ja organisointitaitoja

Bonuspisteitä saat…

  • visuaalisen suunnittelun kokemuksesta
  • valokuvaustaidoista

Tehtävässä työskentelet Ahjolan viestintäkoordinaattorin työparina osana Ahjolan kansalaisopiston hallintoa. Työssä on etätyömahdollisuus, mutta toivomme näkevämme sinua myös toimistollamme Tampereen Pispalassa. Työajat ovat joustavat, ja esimerkiksi opintojen suorittaminen työn ohessa on järjestettävissä.

Palkkaus: 1541e. Kerrothan hakemuksessasi, oletko oikeutettu korkeakoulun myöntämään harjoittelutukeen. Kerro myös, oletko kiinnostunut 3 kk täyspäiväisestä harjoittelusta vai pidemmästä osa-aikaisesta harjoittelusta. Plussaa saat, jos lisäät hakemukseesi 1-2 työnäytettä: tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tekemiäsi blogikirjoituksia, somepostauksia, artikkeleita, ym.

Kiinnostuitko tehtävästä? Hakemuskirjeen, CV:n ja mahdolliset työnäytteet voit lähettää osoitteeseen elina.keinanen@ahjola.fi 31.1. mennessä. Kirjoita sähköpostin otsikkokenttään ”Viestintäharjoittelija”. Lisätietoja tehtävästä antaa viestintäkoordinaattori Elina Keinänen. Voit lähettää sähköpostia edellä mainittuun osoitteeseen tai soittaa numeroon 044 553 8451 tiistaisin klo 10-12 tai keskiviikkoisin klo 14-16. Haastattelut järjestetään etänä.

Asuntomarkkinat ovat rikki. Omistusasuntojen hinnat ovat karanneet monien ulottumattomiin. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja rakennetaan liian vähän. Väliinputoajia on liikaa. 15 prosenttia väestöstä tarvitsee asumistukea. Vuonna 2020 Kela maksoi asumistukea 2,2 miljardia euroa. Asunto-osuuskunnat voisivat palauttaa kohtuuhintaiset asunnot.

Ahjola julkistaa Ahjo-Oskun, uuden monipuolisen asunto-osuuskuntamallin, jossa yhdistyvät vuokra-asumisen ja omistusasumisen parhaat puolet. Lue lisää mallista Ahjo-Oskun nettisivuilta.

Tule kuulemaan Ahjo-Oskun julkistamistilaisuutta Zoomissa tiistaina 11.1.2022 klo 14–16!

Ohjelma

Miten asunto-osuuskunnat korjaavat markkinat. Mitä toimia tarvitaan?

  • Jarmo Rautiainen, hallituksen puheenjohtaja, Ahjolan Setlementti

Kommenttipuheenvuorot

  • Hannu Rossilahti, ylijohtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA
  • Jaakko Stenhäll, kaupunginhallituksen jäsen, Tampere
  • Jari Pussinen, toimitusjohtaja, Tradeka-sijoitus Oy
  • Antti Laitila, johtava lakimies, Finanssiala
  • Pentti Lemmetyinen, toimitusjohtaja, Suomen Setlementtiliitto

Tilaisuuden juontaa toimittaja Jari Korkki.

Vallitsevasta tilanteesta johtuen olemme siirtäneet tilaisuuden kokonaan etänä toteutettavaksi Zoomissa. Voit ilmoittautua mukaan täältä: https://fi.surveymonkey.com/r/WVFWRJP

Tilaisuuden teknisestä ylläpidosta vastaa Emilia Osmala Osanasta. Kaikissa teknisissä ongelmissa voit olla yhteydessä Emiliaan 0442730718 tai emilia@osana.fi Tehdään yhdessä etäosallistumisesta helppoa.

Tutustu koko kurssitarjontaamme täältä.

Tammikuussa alkavat kielten verkkokurssit

Luonto ja kestävä kehitys

Vuorovaikutus ja hyvinvointi

Kasvatus ja ohjaus

Tämä sivu ei ole tyhjentävä listaus kaikista alkavista kursseista. Tutustu koko tarjontaamme osoitteessa opistopalvelut.fi/ahjola.

Alta löydät listattuna Ahjola-lehden jakelupisteet. Näiden lisäksi lehteä löytää Ahjolan omista toimipisteistä sekä toimiston ollessa kiinni Pispalasta Ahjolan rakennuksen edustalla olevasta postilaatikosta.

Lehden voi lukea myös netissä täällä.

Tampereen keskusta

Pääkirjasto Metso Pirkankatu 2 
Sokos, kirjaosastoHämeenkatu 21
Suomalainen kirjakauppaHämeenkatu 18
Arteljee TaidekauppaHallituskatu 11
Suomalainen kirjakauppa Koskikeskus
Suomalainen kirjakauppaHämeenkatu 5
Akateeminen kirjakauppaHämeenkatu 7
Kulttuuritalo Laikku Keskustori 2 (vanha kirjastotalo)
Palvelupiste FrenckellFrenckellinaukio 2
TyöväenopistoSammonkatu 2

Muu Tampere

Tampereen alueen PIKI-kirjastot
 Suomalainen kirjakauppaKauppakesk. Duo, Hervanta
 Hervannan vapaa-aikakeskusLindforsinkatu 5
 Kaukajärven vapaa-aikakeskusKäätykatu 8
Liikekeskus WesteriTesomankatu 4
K-Citymarket LinnainmaaMäentakusenkatu 1
Keinupuistokeskus Orivedenkatu 28
K-Citymarket Turtola Martinpojankatu 4
LielahtikeskusAntti Possin kuja 1
KoskikotikeskusRongankatu 8
Tesoman hyvinvointikeskusTesomankatu 4
TipotieTipotie 4

Maakunnat

Ylöjärven kirjastoKoivumäentie 2
Nokian kirjastoHärkitie 6
Lempäälän kirjastoLempäälän aleksi 1
Sääksjärven kirjastoPitkäahteentie 1
Suomalainen kirjakauppaLempäälän Ideapark (Helsingin pääty)
Pirkkalan kirjastoSuupankuja 2
Nuolialan kirjastoNuolialan koulussa 
Kangasalan kirjastoKeskusaukio 2

Entisöintikursseilla hienointa on nähdä, kuinka rikkinäisestäkin esineestä voi työstää käyttökelpoisen ja kauniin. Projektiksi voi ottaa vaikkapa kirpparilta löytyneen funkkissenkin tai mummolan vanhan keinutuolin. 

Tutustu ja ilmoittaudu kädentaitojen kursseille täällä!

Kello lähestyy neljää, ja pikkuhiljaa entisöintikurssilaiset saapuvat PMK-talolle. Vielä hetken aikaa on hiljaista, mutta kun keskeneräiset huonekalut ja työvälineet nostetaan esiin, ilma täyttyy paukkeesta ja kolinasta. 

Entisöintikurssien pitkäaikainen opettaja Sirkka Haavisto kertoo, että tunnit ovat työpajamaisia ja yleensä opiskelijat jatkavat keskeneräisiä projektejaan. Haavisto neuvoo ja opastaa tarpeen mukaan. Tämän vuoksi aloittelijat ja jatkavat kurssilaiset voivat työskennellä samoilla tunneilla. 

”Noin 1930–1960-luvuille ajoittuvia esineitä työstetään eniten. Aina on työn alla esimerkiksi funkkisesineitä ja pikkutuoleja. Tuoli on tavallisin käsittelykohde”, Haavisto kertoo. 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Pitää olla riittävän romu

Asko Niemimaa on parhaillaan kunnostamassa keinutuolia ystäväpariskunnalleen. Tarkoituksena on poistaa vanha maalikerros ja tuoda esiin alla oleva puupinta. Niemimaa on käynyt entisöintitunneilla jo kuuden vuoden ajan. 

”Tämä on niin hieno homma ja Sirkka niin hyvä opettaja, että entisöintitiistait kuuluvat minulla vuosikalenteriin. Olen täällä siihen saakka, kunnes potkitaan pois”, Niemimaa kehuu.

Niemimaa käy kurssilla, koska pitää siitä, kuinka vanhalle ja räsäiselle saa annettua uuden elämän. Hän etsii kirpputoreilta entisöitäviä huonekaluja ja ottaa uusia projekteja vastaan kavereilta, jotka toivovat huonekalulle uutta ilmettä. 

”Tykkään siitä, että huonekalu on mennyt riittävän huonoksi. Ei nyt ihan palasiksi, mutta se voi kupruilla ja nitistä ja natista. Siitä tietää, että töitä riittää. Jos kaluste on hyväkuntoinen, en ota sitä, vaikka halvalla saisi.”

Uutta oppia hakemassa

Tiina Lahtiselle tämä on puolestaan ensimmäinen syksy entisöinnin parissa. Hän on aiemmin tuunaillut huonekaluja kotona. Kun hän sai käsiinsä suurikokoisen vitriinikaapin, hän totesi, etteivät omat taidot ja kotitilat riitä. 

Tällä hetkellä meneillään on kaapin vanhojen lakkapintojen poisto. Lahtinen kertoo oppineensa uutta esimerkiksi erilaisista materiaaleista: millaista käsittelyä materiaalit kestävät ja miten niitä kannattaa työstää.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tiina Lahtinen on ensimmäistä kertaa entisöintikurssilla.

”Saan täältä sitä, mitä varten tulinkin, eli apua siihen, että mitä tehdään ja miten. Se on kyllä korvaamatonta. Samalla tutustuu uusiin työvälineisiin”, Lahtinen kertoo. 

Lahtinen pohtii, että visioita uusiin töihin tuppaa tulemaan aina, kun menee kirpputorille, mutta seuraavaa projektia ei ole vielä jonossa odottamassa. Kotona pyörii tosin yksi koristeikkuna, joka kaipaisi laittamista. 

Trendit vaikuttavat

Sirkka Haavisto on opettanut Ahjolassa entisöintiä jo 25 vuotta. Hänen mukaansa sisustustrendit näkyvät tunneilla jonkin verran. 1990-luvulla oli trendinä saada puu maalien alta takaisin esiin, minkä jälkeen 2000-luvulla valkoiseksi maalaamisen villitys valtasi monet. 

Nykyään monet kurssilaiset pitävät siitä, että esineen alkuperäinen idea ja käsittely saadaan tuotua esiin. Myös kiinnostus retroesineisiin on noussut.

Millaisia esineitä tai kalusteita kannattaa entisöidä?

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Entisöintiopettaja Sirkka Haavisto vasemmalla.

”Ensinnäkin sellaisia esineitä, joilla on itselle merkitystä ja jotka haluaa säilyttää. Hyötynäkökulmasta ajatellen esimerkiksi massiivipuinen huonekalu säilyy ja säilyy, jos sen käsittelee. Kolmantena ovat design-esineet tai esineet, joilla on esimerkiksi kulttuurihistoriallista tai rahallista arvoa”, Haavisto luettelee. 

”En rupea kuitenkaan sanomaan, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Kerron kurssilaisille etukäteen, kuinka paljon työtä kaluste vaatii, mutta oppilas itse päättää, mitä tehdään”, hän huomauttaa vielä.

Haavistoa itseään viehättävät entisöinnissä esineet ja tekemisen prosessi: on hienoa nähdä, miten romusta muotoutuu jälleen kaunis käyttöesine. 

”Minulla on myös kauhean mukavia ja innostuneita opiskelijoita. Täällä on kiva työskennellä, kun ihmiset tekevät hyvillä mielin ja motivoituneina”, hän lisää.

Teksti: Elina Keinänen, Kuvat: Jaakko Suomalainen

Kaupunkimaisema antaa tanssi-inspiraatiota niin vasta-alkavalle kuin kokeneellekin tanssijalle. Tanssinopettaja ja koreografi Anniina Kumpuniemi etsii liikkeisiin ideoita ympäröivästä maailmasta ja arjesta. 

Tutustu tanssikurssitarjontaan ja ilmoittaudu täällä!

Anniina Kumpuniemen äänestä kuuluu hymy. Hän viettää lyhyttä lomaa ennen seuraavia tanssiesityksiään ja nautiskelee siitä, että kerkeää käydä arkiaamuna uimahallissa ja juoda rauhassa iltapäiväkahvia.  Korona-ajan kokoontumiskieltojen jälkeen tanssijana ja koreografina työskentelevä Kumpuniemi on innoissaan syyskauden tanssiesityksistä. 

”On ollut niin kummallista, kun esimerkiksi viime keväänä me ainoastaan striimasimme esityksiä. Tiesimme vain, että yleisö oli siellä jossakin. On ollut upeaa päästä tekemään yleisöesityksiä.”

Kumpuniemi on tanssiteatteri MD:n toiminnanjohtaja sekä ensi keväänä myös Ahjolan nykytanssin opettaja. Hän hakee inspiraatiota tanssiinsa ja koreografioihinsa ympäröivästä elämästä ja arkisistakin asioista. Samankaltaisella ajatusmaailmalla syntyi idea Nykytanssia kaupunkitilassa -kurssista, jota Kumpuniemi tulee yhdessä työryhmän kanssa opettamaan Ahjolaan keväällä 2022. 

Tanssilla taikaa kaupunkikuvaan

Kumpuniemeä viehättää ajatus siitä, miten tanssiliikkeet voivat nousta esiin ympärillä vilisevän kaupungin keskeltä. Vuonna 2015 hän toteutti tanssityöryhmän kanssa kaupunkiteoksen, jota esitettiin yhteensä 10 paikassa Tampereella ja Turussa. Siitä kehkeytyi idea Nykytanssia kaupunkitilassa -kurssiin. 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

”Hyvin yksinkertaisetkin eleet voivat nousta ja kohota kaupungin kiireestä esiin tavalla, joka on tosi kiehtova ja jopa taianomainen. Se muuttaa koko paikan virityksen”, Kumpuniemi kuvailee. 

Tanssiliikkeiden yhdistäminen ympäröivään maailmaan auttaa näkemään tuttuja paikkoja uusin silmin. Inspiraatiota liikkeisiin voi hakea esimerkiksi rakennusten, aukioiden ja puistojen muodoista ja linjoista tai tunnelmista. Näin voi huomata asioita, joita normaalisti arjessa ohittaa.  

Kumpuniemi kertoo, että tanssikurssi sopii hyvin myös vasta-alkajille, joilla ei ole kokemusta nykytanssista. Kun liikkeitä etsitään yhdessä ja mietitään ympäristön avulla, hyvin yksinkertaisillakin asioilla voidaan tehdä näyttäviä koreografioita. Esimerkiksi jo pelkkä käsikkäin jonossa kulkeminen tai pysähtyminen keskellä Hämeenkatua erottuu mielenkiintoisesti keskustan hälinässä. 

Myös kokeneemmille tanssijoille paikanvaihdos voi antaa paljon uutta ja avata silmät ympäristölle.

”Olisi tosi kiinnostavaa saada eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä kohtaamaan yhteisen asian äärellä”, Kumpuniemi pohtii.  

Ryhmävoima auttaa arasteluun

Aralle esiintyjälle ajatus kaupungin keskustassa tanssimisesta voi tuntua erikoiselta. Kumpuniemen mukaan harjoitukset aloitetaan huomaamattomissa paikoissa ja siirrytään sieltä näkyvämmille alueille. Kurssilla edetään ryhmän kiinnostuksen ja uskalluksen ehdoilla.

”Siinä on sellaista ryhmävoimaa. Kun on monta ihmistä, saa luottamusta ja tukea toisista. Kaupunkitilassa yksi ihminen ei välttämättä erotu, vaikka toki sooloileminenkin on mahdollista”, Kumpuniemi sanoo ja hymähtää. 

”Aluksi harjoitellaan menemällä ensin vaikkapa piiloon Näsinpuiston labyrinttiin, ja otetaan sitä kautta kaupunkitilaa ja liikettä haltuun.”

Mutta paraatipaikoillekin mennään?

”Kun lähdin suuntautumaan alalle ja tutustuin nykytanssiin, se vei kyllä ihan täysin mukanaan juuri sen vapauden ja monipuolisuuden vuoksi.”

”Kyllä sellainen ajatus olisi. Esimerkiksi Hämeenpuisto, Keskustori ja Hämeensilta ovat houkuttavia esiintymisareenoita. Kaupungin ja sen osien katsominen näyttämöinä on se, mitä osallistujien kanssa harjoitellaan.”

Tanssin iloa etsimässä

Kumpuniemi pohtii, että Ahjolan ja muiden vapaan sivistystyön toimijoiden tarjoamat tanssikurssit voivat toimia hyvänä matalan kynnyksen mahdollisuutena aloitella uutta lajia tai harrastaa vakavastikin. Eri-ikäiset ja -taustaiset tanssijat pääsevät kohtamaan kenties helpommin kuin tanssikouluissa. 

”Siihen ei liity sellaista statusta, että tarvitsisi olla valmiiksi taitava tai tähdätä johonkin, vaan näillä kursseilla näkyy ennemminkin harrastamisen ilo ja nautinto.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lajina nykytanssi on tyyliltään monipuolista. Se on hyvin vapaata tanssia, joka lähtee tekijöiden taidosta ja kiinnostuksesta siihen, millaista liikettä halutaan luoda. Yksinkertaisistakin liikkeistä voi muodostaa koreografioita: pohjana voivat toimia vaikkapa kävely, juoksu, kyykyt, hypyt tai loikat. 

Tanssin kipinä lähti leikistä

Kumpuniemen oma intohimo tanssimiseen syttyi jo kolmevuotiaana, kun hän pääsi hoitopaikassaan katselemaan kahden nuoren balettiharrastajan harjoittelua.

”Olin silloin todella nuori, mutta muistan pienen pieniä hetkiä siitä, kun olen ollut piilossa kulisseissa, hyppinyt salaa ja yrittänyt matkia isoja tyttöjä. Sain leikkiä heidän puvuillaan ja kärkitossuillaan. Siitä lähti roihuava kipinä, että oli pakko päästä tanssitunneille”, Kumpuniemi kertoo ja naurahtaa. 

Kumpuniemelle juuri nykytanssi on se kaikista omin laji. Lapsena hän kokeili kaikkia tanssilajeja, joita oli silloin tarjolla aina satubaletista flamencoon. Ennen tanssin opintoja Teatterikorkeakoulussa hän oli viehtynyt eniten jazz-tanssiin. 

”Kun lähdin suuntautumaan alalle ja tutustuin nykytanssiin, se vei kyllä ihan täysin mukanaan juuri sen vapauden ja monipuolisuuden vuoksi”, Kumpuniemi sanoo.

Teksti: Elina Keinänen, Kuvat: Jaakko Suomalainen

Kielitaidon avulla ulkomaanmatkasta voi saada paljon enemmän irti. Aitoon paikalliseen kulttuuriin voi päästä tutustumaan turistialueiden ulkopuolella, joilla englannin kieli ei välttämättä riitä.

Tutustu ja ilmoittaudu kielten kursseille täällä!

Matkustellessa kielen osaaminen toimii avaimena kulttuuriin. Ahjolan espanjan opettaja Cíez Gonzálezin sekä italian opettaja Katri Kuuselan mukaan kielen osaamisesta on hyötyä erityisesti, jos ei matkusta tavallisimmille turistialueille. 

Gonzálezin kokemuksen mukaan suurin osa hänen tunneillaan kävijöistä opiskelee kieltä matkailua varten tai koska joku perheenjäsenistä on espanjankielinen. Myös Kuusela vahvistaa, että samat syyt vetävät opiskelijoita italiankin tunneille. 

”Usein ihmiset ovat jo matkustaneet paljonkin Italiassa ja hoksanneet, että olisi kiva, jos osaisikin kieltä”, Kuusela sanoo.

Espanjalaissyntyinen González haluaa huomauttaa, että Espanjassa on paljon muita mielenkiintoisia ja kauniita alueita kuin esimerkiksi turistien suosimat Costa del Sol tai Kanarian saaret. Maan alueiden välillä on suuria eroja, ja niiltä löytyy monipuolisesti erilaista kulttuuria, perinteitä ja maisemia.  

”Mielestäni on vähän harmillista, jos matkustetaan aina samalle alueelle, koska Espanjalla on paljon tarjottavaa. Jos lähtee turistialueilta, ei ole itsestäänselvää, että ihmiset osaavat englantia”, González pohtii.

Kielitaidosta kiitosta

Kuusela opettaa erilaisia italian kursseja mutta on myös luotsannut Ahjolan Italian kielimatkoja, joilla on tutustuttu maahan ja samalla opiskeltu kieltä kaupunkikuvassa, kuten toreilla, puistoissa ja museoissa. Tällä hetkellä seuraavia matkoja aletaan suunnitella vasta koronatilanteen rauhoituttua.

”Ne ovat olleet yhdistelmämatkoja ihmisille, jotka haluavat suomalaisen opastuksella tutustua ja opiskella italiaa”, Kuusela kertoo.

Kuuselan ja Gonzálezin mukaan sekä Italiassa että Espanjassa paikalliset ilahtuvat siitä, jos turistit osoittavat osaavansa edes jonkin verran kieltä. 

”Italia on vähän sellainen lymyävä kieli, jota monet luulevat helpoksi, koska ääntäminen on helppoa.”

”Jos turistit puhuvat yhtään espanjaa, espanjalaiset innostuvat tosi kovasti. He saattavat kohdella ystävällisemmin ja voivat vaikka kutsua kotiinsa syömään, kun innostuvat siitä, että suomalainen puhuu heidän kieltään”, González kertoo.

Kuuselan mukaan italian tunneilla opetellaan myös tapakulttuuria, mikä voi tehdä matkustamisesta mukavampaa.

”Alkeistasolla puhutaan käytännöistä, kuten miten vaikkapa ravintolassa toimitaan. Esimerkiksi on hyvä tietää, että jos tilaat pihvin, niin lautasella on sitten pelkkä pihvi, jolle pitää erikseen osata tilata lisukkeita. Italiassa myös kohteliaisuus ja ihmisten tervehtiminen on tärkeää, samoin pienet small talk -fraasit sekä teitittelyt.”

”Lymyävä kieli”

Italian kielessä helpointa on Kuuselan mukaan ääntäminen, koska se sopii suomalaiseen suuhun. 

”Italia on vähän sellainen lymyävä kieli, jota monet luulevat helpoksi, koska ääntäminen on helppoa. Kuitenkin italiassa on melko paljon taivuttamista ja ulkoa opettelua”, Kuusela selittää. 

Gonzálezin mukaan suomalaisille helpointa espanjan kielen opettelussa on yleensä sanasto. Sen sijaan verbien taivutuksia joudutaan usein harjoittelemaan pitkään.

Kuusela on viihtynyt Ahjolassa opettajana jo yli 20 vuotta. Joskus häneltä on kysytty, eikö hän kyllästy opettamaan toistuvasti alkeita. 

”Uudet opiskelijat innostavat, vaikka olenkin opettanut samoja asioita monta kertaa vuosien varrella. Pidän siitä, kun ihmiset innostuvat ja hoksaavat oppineensa”, Kuusela summaa. 

Teksti: Elina Keinänen, Kuva: Katri Kuusela

Päivitämme jakelupisteet nettisivuille mahdollisimman pian.

Kevään 2022 Ahjola-lehdestä löydät tarinoita ja juttuja Ahjolan arjesta sekä esittelyjä ensi kevään uusista kursseista ja lyhytkursseista.

Huomioithan, että myös syyslukukaudella alkaneille kursseille voi ilmoittautua normaalisti, mikäli kurssilla vain on tilaa.

Tutustu siis koko tarjontaamme täällä!

Kuulemme mielellämme palautetta!

Otamme mielellämme vastaan palautetta lehdestä. Kerro meille, mitä ajattelet uudistuksesta. Käytämme vastauksia lehden kehittämiseen.

Voitte lähettää palautetta sähköpostitse Ahjolan viestintäkoordinaattorille Elinalle osoitteeseen:

elina.keinanen(at)ahjola.fi

  • Ilmoittautuminen kevätlukukauden uusille kursseille sekä koko lukuvuoden kestävien kurssien vapautuville paikoille alkaa ma 13.12. klo 10. Ilmoittautuminen on mahdollista netissä www.ahjola.fi 24/7 ja puhelimitse ma-pe 13.-17.12. klo 10-15.
  • Ahjolan kevätlukukausi alkaa la 8.1. Huom! Lähiopetuksen aloitus siirtyy. Odotamme viranomaisohjeita, ja tiedotamme opiskelijoita muutoksista heti, kun se on mahdollista.
  • Koko lukuvuoden kestäville kursseille ilmoittautuneilla on automaattisesti paikka myös kevätlukukaudella. Mikäli et halua osallistua kevätlukukauden opetukseen tulee kurssipaikka perua viimeistään ti 30.11. lähettämällä viesti osoitteeseen toimisto@ahjola.fi. Sen jälkeen tulevista peruutuksista peritään 15e peruutusmaksu.
  • Koko lukuvuoden kurssien syyslukukauden ilmoittautuminen päättyi 31.10.

Päivi Huuskonen (KM) aloittaa Ahjolan Setlementin toiminnanjohtajana 1.10.2021 Arto Juhelan siirtyessä eläkkeelle.

Päivillä on pitkä kokemus järjestöalan johto- ja kehittämistehtävistä. Ahjolaan hän siirtyy Aspa-säätiön kehitysjohtajan tehtävästä.

”Setlementtiarvot, rohkeus ja luottamus, paikallisuus ja yhteisöllisyys sekä yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus ovat minulle henkilökohtaisesti merkityksellisiä ja perusta työlle. Vahvat juuret ja monipuolisesti eri-ikäisten tamperelaisten hyvinvointia ja osaamista edistävä toiminta ovat Ahjolan vahvuuksia nyt ja tulevaisuudessa. Ryhdyn hyvällä sykkeellä yhdessä luottamushenkilöiden, jäsenistön, henkilöstön ja kumppaneiden kanssa luotsaamaan Ahjolaa.”

Tavoitat Päivin 1.10. alkaen sähköpostilla paivi.huuskonen@ahjola.fi ja puhelimitse 044 553 8402.

Kuva: Päivi Huuskonen